Selän, hartian & rintakehän alueen lihaksia
Johdanto
Tässä osiossa tutustumme selän, hartian ja rintakehän alueen lihaksistoon. Näillä lihaksilla on keskeinen rooli olkanivelen ja hartian luiden liikkeissä, tukitoiminnoissa ja vakauden ylläpitämisessä. Ne vaikuttavat myös joko suoraan tai välillisesti yläraajojen liikkeisiin, mikä tekee niistä olennaisia käden liikkuvuuden ja toiminnan kannalta.
Aloitamme tarkastelemalla selän pinnallisia ja välikerroksen lihaksia, jonka jälkeen siirrymme hartiarenkaan etu- ja lateraalipuolen lihaksiin. Osion loppupuolella käsittelemme lapaluusta lähteviä ja olkanivelen yli kulkevia lihaksia.
Seuraavassa osiossa syvennymme muihin selän välikerroksen lihaksiin ja syvälihaksiin. Nämä lihakset käsitellään osana vartalon alueen lihaksia, sillä ne osallistuvat ensisijaisesti vartalon liikkeisiin ja hallintaan.
Selän lihaksia
Selän pinnalliseen lihaskerrokseen kuuluvat:
Selän välikerrokseen kuuluvia lihaksia ovat:
Lihasten toiminta, sijainti ja niihin liittyvät peitinkalvorakenteet
Selän pinnalliset lihakset leveä selkälihas ja epäkäslihas ovat keskeisiä yläraajan ja hartian liikkeiden kannalta. Leveä selkälihas, joka ulottuu laajasti selän alaosasta olkaluun yläosaan, osallistuu olkanivelen liikkeisiin, kuten ojennukseen ja lähennykseen. Epäkäslihas puolestaan on tärkeä lapaluun liikkeissä, kuten kohottamisessa ja taaksepäin vetämisessä. Lisäksi se tukee hartiarenkaan vakautta, mikä on tärkeää muiden lihasten, kuten hartialihaksen, toiminnan kannalta.
Selän välikerroksen lihakset, kuten suunnikaslihakset ja lapaluun kohottajalihas, ovat pääosin epäkäslihaksen peittämiä ja täydentävät sen toimintaa lapaluun liikkeissä ja stabiloinnissa. Suunnikaslihakset vetävät lapaluuta kohti selkärankaa, mikä auttaa muun muassa ylläpitämään hyvää ryhtiä. Lapaluun kohottajalihas puolestaan avustaa lapaluun kohottamisessa. Näiden lihasten yhteistyö on keskeistä hartiarenkaan oikean asennon ja toiminnan ylläpitämisessä.
Selän lihaksiin liittyy myös useita selän alueen merkittäviä peitinkalvorakenteita. Alaselkää peittävä lanneselkäkalvo (fascia thoracolumbalis) on vahva sidekudosrakenne, joka toimii leveän selkälihaksen yhtenä lähtökohtana ja yhdistää sen laajasti muihin lihaksiin. Kaulan alueella sijaitsevan peitinkalvon pinnallinen lehti (fascia cervicalis, lamina superficialis) ulottuu niskaan ja peittää osittain epäkäslihasta.
Hartian ja rintakehän lihaksia
Hartian ja rintakehän etu- ja lateraalipuolella sijaitsee useita lihaksia, jotka ovat tärkeitä olkanivelen ja hartian luiden liikkeiden sekä hallinnan kannalta. Näitä ovat:
Lihasten toiminta, sijainti ja niihin liittyvät peitinkalvorakenteet
Hartialihas ja iso rintalihas ovat voimakkaita ja pinnallisia lihaksia, jotka vaikuttavat merkittävästi olkanivelen liikkeisiin ja toimintaan. Iso rintalihas, joka peittää alleen pienen rintalihaksen ja solislihaksen, osallistuu muun muassa olkanivelen koukistukseen ja lähennykseen. Pieni rintalihas ja solislihas puolestaan tukevat lapaluun ja solisluun toimintoja.
Etummainen sahalihas on osittain pinnallinen lihas, joka on olennainen lapaluun stabiloinnissa ja liikkeissä. Se toimii yhteistyössä pienen rintalihaksen kanssa erityisesti lapaluun eteenpäin suuntautuvassa liikkeessä.
Isoa rintalihasta peittää rinnan peitinkalvo (fascia pectoralis), joka kiinnittyy solisluuhun ja rintalastaan. Tämä kalvo jatkuu kainaloon muodostaen kainalon peitinkalvon (fascia axillaris) ja yhdistyy alhaalla edelleen vatsan kalvorakenteisiin. Hartialihasta verhoaa hartialihaksen peitinkalvo (fascia deltoidea), joka kiinnittyy solisluuhun, olkalisäkkeeseen ja lapaluun harjuun. Kalvo yhdistyy edestä rinnan peitinkalvoon ja takaa alemman lapalihaksen peitinkalvoon (fascia infraspinata).
Pienen rintalihaksen ja solislihaksen ympärillä on solis-rintapeitinkalvo (fascia clavipectoralis), joka on rinnan peitinkalvon jatkumoa. Lateraalisesti se kiinnittyy lapaluun korppilisäkkeeseen, ylhäällä solisluuhun ja mediaalisesti ylimpään kylkiluuhun sekä ylimpiä kylkiluuvälejä verhoamiin peitinkalvorakenteisiin. Nämä kalvorakenteet tarjoavat suojaa ja tukea sekä avustavat lihasten tehokasta toimintaa.
Lapaluun ja olkanivelen lihaksia
Lapaluusta lähtevät ja olkaluun yläosaan kiinnittyvät lihakset muodostavat tärkeän lihasryhmän, joka vaikuttaa olkanivelen liikkeisiin ja vakauteen. Näihin lihaksiin kuuluvat:
Lihasten toiminta, sijainti ja niihin liittyvät peitinkalvorakenteet
Kaikki nämä lihakset vaikuttavat olkanivelen liikkeisiin, mutta kiertäjäkalvosimen lihakset ovat erityisen tärkeitä olkanivelen vakauttamisessa. Ne toimivat yhdessä estäen olkaluun pään liiallisen liikkumisen suhteessa lapaluun nivelkuoppaan erityisesti aktiivisissa liikkeissä.
Ylempi lapalihas osallistuu olkanivelen loitonnukseen, kun taas alempi lapalihas ja pieni liereälihas ovat tärkeitä olkanivelen ulkokierrossa. Lavanaluslihas puolestaan toimii olkanivelen sisäkierrossa. Kaikki kiertäjäkalvosimen lihakset yhdessä stabiloivat olkaniveltä.
Iso liereälihas ei kuulu kiertäjäkalvosimen lihasryhmään, mutta se avustaa olkanivelen liikkeissä muita lihaksia, erityisesti leveää selkälihasta. Ylempi lapalihas ja lavanaluslihas sijaitsevat syvemmässä kerroksessa, kun taas alempi lapalihas sekä pieni ja iso liereälihas sijaitsevat osittain pinnallisemmin, jääden vain osittain hartialihaksen peittoon.
Näiden lihasten toiminnan tukena ovat niihin liittyvät peitinkalvorakenteet: ylemmän lapalihaksen peitinkalvo (fascia supraspinata), alemman lapalihaksen peitinkalvo (fascia infraspinata) ja lavanaluslihaksen peitinkalvo (fascia subscapularis). Lavanaluslihaksen peitinkalvo kiinnittyy lavanaluskuopan reunoihin ja yhtyy lateraalisesti isoa liereälihasta ympäröivään peitinkalvoon. Ylemmän ja alemman lapalihaksen peitinkalvot yhtyvät toisiinsa, peittävät lapaluun ylä- ja alakuoppaa ja kiinnittyvät näiden reuna-alueille sekä lapaluun harjuun.
Näiden lisäksi monet olkavarren lihakset, kuten hauislihas (m. biceps brachii) ja kolmipäinen olkalihas (m. triceps brachii), saavat alkunsa lapaluusta ja vaikuttavat osaltaan olkanivelen toimintaan. Näitä lihaksia käsitellään tarkemmin yläraajan lihaksia koskevassa osiossa.
Niska-hartiaseudun kiputilat
Niska-hartiaseudun kivut ja ongelmat ovat yksi yleisimmistä syistä, miksi asiakkaat hakeutuvat manuaaliterapeutin vastaanotolle. Usein huolellisessakaan tutkimuksessa kivulle ei löydy selkeää syytä, kuten hermopinnettä tai välilevyn pullistumaa. Monissa tapauksissa kipu luokitellaan epäspesifiksi eli tarkkaa aiheuttajaa ei pystytä osoittamaan. Tällainen kipu voi kuitenkin heikentää merkittävästi asiakkaan toimintakykyä ja aiheuttaa oireita, kuten jatkuvaa kipua, huimausta tai päänsärkyä.
Epäselvässä niska-hartiakivussa alueen lihasten ja lihaskalvojen ongelmat, kuten liiallinen lihasjännitys tai lihaskalvojen jäykistyminen, voivat olla merkittäviä tekijöitä. Näiden ongelmien seurauksena voi kehittyä myofaskiaalinen kiputila, joka saattaa paitsi heikentää toimintakykyä, myös herättää asiakkaassa huolta mahdollisesta vakavammasta sairaudesta.
Muita merkittäviä kipua aiheuttavia tekijöitä ovat nivelongelmat. Usein ongelmien taustalla ovat ergonomiset haasteet, kuten pitkäkestoinen staattinen lihaskuormitus, esimerkiksi näyttöpäätetyössä. Yleinen virheasento, jossa pää ja hartiat työntyvät eteenpäin, altistaa sekä lihaksiston että nivelten erilaisille toimintahäiriöille.
Koska niska-hartiaseudun ongelmat ovat niin tavallisia, terveydenhuollon ammattilaisen olisi tärkeää tuntea alueen anatomia ja toiminta. Lisäksi ammattilaisen tulisi osata ohjata asiakasta perustason kuntoutuksessa ja neuvoa ergonomisissa korjaustoimissa, jotka voivat lievittää oireita ja ehkäistä ongelmien uusiutumista.