PENIKKATAUTI
VASTAANOTOLLA

YLEISTÄ

Säären sisäosan rasitusoireyhtymä eli MTSS (medial tibial stress syndrome) tunnetaan myös nimellä LIMP (load induced medial leg pain). Kansankielisemmin siitä puhutaan usein penikkatautina, vaikka tarkemmin kyse on säären sisäsyrjällä ilmenevästä kuormitusperäisestä kiputilasta.

MTSS on yksi tyypillisimmistä alaraajan kiputiloista aktiiviliikkujilla, juoksijoilla ja varusmiehillä.

MTSS tyypillistä on kuormituksessa provosoituva kipu säären sisäreunalla. Kipu on usein laaja-alaisempaa kuin rasitusmurtumassa. Palpaatiossa säären sisä- tai etusisäreunalla voi tuntua diffuusia eli epätarkkarajaista aristusta sekä joskus lievää turvotusta.

Oire alkaa tavallisesti lievänä harjoitteluun liittyvänä kipuna. Jos kuormitus jatkuu liian suurena, kipu voi muuttua pysyvämmäksi ja lisätä riskiä edetä sääriluun rasitusvammaksi.

SYYT JA RISKITEKIJÄT

MTSS taustalla ei ole pelkkä lihasfaskian tulehdustila. Nykytutkimuksen valossa kyseessä on luun rasitusreaktio, joka asettuu samalle jatkumolle sääriluun rasitusmurtumien kanssa.

Kun mekaaninen kuormitus kasvaa äkillisesti, luuta hajottavat osteoklastit toimivat nopeammin kuin uutta luuta rakentavat osteoblastit. Tämä jättää sääriluun pinnan korteksin hetkellisesti huokoiseksi.

Jos mekaaninen rasitus jatkuu yli kudoksen palautumiskapasiteetin, luukudokseen ja luukalvoon syntyy mikrotraumoja. Ne aistitaan kipuna säären sisäosassa.

Säären rasitusoireyhtymä on monitekijäinen vaiva. Yksilöllinen biomekaniikka voi luoda pohjan altistukselle, mutta varsinainen laukaiseva tekijä löytyy lähes aina harjoittelun ohjelmoinnista.

Riskitekijöiden kategoriaTyypillisimmät tekijät
Sisäiset riskiryhmätNaiset, korkea painoindeksi (BMI), aiempi MTSS-historia.
Biomekaaniset haasteetYli 10 millimetrin veneluun laskeuma (navicular drop), heikko lantion hallinta, miehillä lonkan lisääntynyt ulkokierto.
Askelluksen haasteetVoimakas kanta-astuminen ja ylipitkä askel (overstriding), jotka lisäävät merkittävästi sääriluun jarrutusvoimia.
Arjen laukaisevat tekijätLiian nopea treenivolyymin tai -intensiteetin nosto, kovat juoksualustat, iskunvaimennuksensa menettäneet tai äkillisesti vaihdetut jalkineet.

HOITO

Kylmähoito ja jäähieronta mainitaan useissa katsauksissa perinteisinä ensivaiheen hoitomuotoina. Ne voivat tuoda lyhytaikaista helpotusta akuuttiin kipuun, mutta niiden ei ole todettu parantavan vaivaa tai nopeuttavan toipumista.

MTSS hoito perustuu ennen kaikkea kuormituksen muokkaamiseen, ei totaalilepoon.

  • Aktiivinen palautuminen: Iskuttavan liikunnan tilalle vaihdetaan ensivaiheessa vesijuoksu, pyöräily tai cross-trainer-harjoittelu.

  • Fysikaaliset hoidot: Passiivisista hoidoista selkeimmän tutkimusnäytön on saanut paineaaltohoito eli ESWT, joka voi nopeuttaa luukudoksen ja kalvojen toipumista. Laser, iontoforeesi ja pelkkä ultraääni tarjoavat vain vähäistä tai lyhytaikaista helpotusta.

  • Biomekaniikan säätäminen: Holvikaarta tukevat yksilölliset tukipohjalliset voivat jakaa painetta ja pidentää askeleen kontaktiaikaa vähentäen kipua tehokkaasti, jos taustalla on voimakas pronaatio.

  • Juoksukadenssi: Askeltiheyden nostaminen 5–10 prosentilla on käytännönläheinen tapa lyhentää askelta ja suojata säärtä liian jyrkältä kuormitukselta.

PALUU KUORMITUKSEEN

Aktiivinen ja nousujohteinen kuormitus on ainoa tapa palauttaa kudoksen sietokyky.

Kuntoutuksen alkuvaiheessa on tärkeää vahvistaa soleus-lihasta, jalkaterän intrinsic-lihaksistoa sekä lantion loitontajia eli erityisesti gluteus mediusta raskailla eksentris-konsentrisilla voimaharjoitteilla.

Kivun seuranta VAS-mittarilla

Täysi kivuttomuus ei ole edellytys kudosten vahvistamiselle. Silbernagelin ym. (2007) kehittämä kivunseurantamalli on tehokas työkalu kuormituksen säätelyyn.

TilanneVAS-kivunseurantamallin sääntö (0–10 asteikko)
Harjoittelun aikanaKipu saa nousta enintään tasolle VAS 5/10. Mikäli raja ylittyy, kuormitusta vähennetään.
Harjoittelun jälkeenKivun on palauduttava perustasolleen suhteellisen nopeasti.
24 tunnin vasteKipu tai säären jäykkyys ei saa pahentua harjoitusta seuraavana aamuna.
Pitkän aikavälin trendiKivun perustason on oltava viikoittain laskeva.

Nousujohteinen paluu iskutukseen

Iskutusta vaativaan harjoitteluun saa siirtyä vasta, kun potilas pystyy kävelemään reippaasti 30 minuuttia ja tekemään 15 yhden jalan hyppyä vaurioituneella jalalla täysin kivutta.

  1. Intervallit: Aloita progressio 30 sekunnin kevyillä hölkkäintervalleilla (30–50 % teholla) kävelyn lomassa. Pidä aina vähintään yksi puhdas lepopäivä juoksujen välissä.

  2. 10 % sääntö: Kun jatkuva hölkkä onnistuu, lisää viikoittaista kokonaismatkaa tai -aikaa maksimissaan 10 prosenttia.

  3. Maasto: Mäkijuoksu ja nopeat sprintit otetaan ohjelmaan vasta, kun peruskestävyyslenkit sujuvat täysin kivuttomasti tasaisella ja kovalla alustalla.

Tuomas Liikala

Kirjoittaja

Tuomas Liikala

Digifysion kouluttaja

Lähdeluettelo

  1. Alfayez, S. M., Ahmed, M. L., & Alomar, A. Z. (2017). A review article of medial tibial stress syndrome. Journal of Musculoskeletal Surgery and Research, 1(1), 2–5.
  2. Anderson, L. M., Warden, S. J., Willy, R. W., Bonanno, D. R., & Menz, H. B. (2025). Medial tibial stress syndrome needs a new name—Make no bones about it. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 55(10), 621–622. https://doi.org/10.2519/jospt.2025.13411
  3. McClure, C. J., & Oh, R. (2024). Medial tibial stress syndrome. StatPearls Publishing. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK538479/
  4. Newman, P., Witchalls, J., Waddington, G., & Adams, R. (2013). Risk factors associated with medial tibial stress syndrome in runners: A systematic review and meta-analysis. Open Access Journal of Sports Medicine, 4, 229–241. https://doi.org/10.2147/OAJSM.S39331
  5. Silbernagel, K. G., Thomeé, R., Eriksson, B. I., & Karlsson, J. (2007). Continued sports activity, using a pain-monitoring model, during rehabilitation in patients with Achilles tendinopathy: A randomized controlled study. The American Journal of Sports Medicine, 35(6), 897–906. https://doi.org/10.1177/0363546506298279
  6. Winters, M., Eskes, M., Weir, A., Moen, M. H., Backx, F. J. G., & Bakker, E. W. P. (2013). Treatment of medial tibial stress syndrome: A systematic review. Sports Medicine, 43(12), 1315–1333. https://doi.org/10.1007/s40279-013-0087-0