Triceps brachii – kolmipäinen olkalihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Kolmipäinen olkalihas sijaitsee olkavarren takana ja koostuu kolmesta erillisestä päästä, joilla on omat lähtökohtansa lapaluussa ja olkaluussa. Lihaksen pitkä pää saa alkunsa lapaluun nivelkuopanalaisesta kyhmystä. Se on lihaksen päistä ainoa, joka kulkee sekä olka- että kyynärnivelen yli.

Ulompi pää saa alkunsa olkaluun takayläosasta, tarkemmin sanottuna värttinähermon uurteen (sulcus nervi radialis) yläpuolelta, ja ulommasta lihasten välikalvosta. Tämä osa lihaksesta on pinnallinen ja usein helposti nähtävissä sekä tunnusteltavissa.

Sisin pää lähtee laajasti olkaluun taka-alaosasta, juuri värttinähermon uurteen alapuolelta, ja yhdistyy molempiin olkavarren lihasten välikalvoihin. Vaikka se on kohtuullisen leveä, sisin pää jää usein pitkän ja ulomman pään peittoon, jolloin se ei ole yhtä selkeästi näkyvissä.

Kaikki kolme päätä yhdistyvät muodostaen ison lihasrungon, joka kiinnittyy leveän ja litteän jänteen avulla kyynärluun kyynärlisäkkeeseen (olecranon). Lisäksi osa lihaksen säikeistä yhdistyy kyynärvarren peitinkalvoon (fascia antebrachii).

Nelisivutilan muodostuminen

Kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää risteää olkanivelen taka-alapuolella kahden muun lihaksen, pienen liereän lihaksen (m. teres minor) ja ison liereän lihaksen (m. teres major), kanssa. Tämä risteys muodostaa kaksi erilaista aukkoa, joista kulkee hermoja sekä verisuonia.

Teres major kulkee pitkän pään etupuolelta ja teres minor sen takapuolelta, suuntautuen kohti olkaluuta. Isompi, neliönmallinen aukko, jota kutsutaan nelisivutilaksi (quadrangular space), toimii kulkureittinä kainalohermolle (n. axillaris) sekä olkavarren takimmaiselle kiertävälle valtimolle ja laskimolle (a. & v. circumflexa humeri posterior). Pienemmästä kolmionmallisesta aukosta kulkee lapaluun kiertävä valtimo (a. circumflexa scapulae).

Näiden aukkojen lisäksi niiden alapuolella muodostuu kolmas aukko, joka sijaitsee teres majorin, olkaluun ja pitkän pään välissä. Tämän aukon kautta kulkee värttinähermo (n. radialis) sekä olkavarren syvä valtimo (a. profunda brachii).

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Kolmipäisen olkalihaksen ensisijainen tehtävä on kyynärnivelen ojentaminen. Lihaksen sisin pää toimii tässä tehtävässä pääasiallisena osana, koska se osallistuu liikkeeseen sekä ilman vastusta että vastuksen kanssa. Uloin – ja pitkä pää aktivoituvat voimakkaammin vasta silloin, kun kyynärnivelen ojennusta vastustetaan.

Lisäksi, koska pitkä pää kulkee myös olkanivelen yli, se kykenee osallistumaan olkanivelen ojentamiseen ja lähentämiseen. Toiminnallisesti pitkä pää myös vastustaa olkaluuhun kohdistuvaa vetokuormitusta, joka pyrkisi vetämään olkaluun päätä alaspäin suhteessa lapaluun nivelkuoppaan.

Vaikka kolmipäistä olkalihasta kutsutaan usein arkikielessä ja kuntoilijoiden keskuudessa yksinkertaisesti “ojentajalihakseksi”, anatomian lähdeteoksissa käytetään termiä “kolmipäinen olkalihas”. On myös hyvä huomata, että tämä lihas onkin vain yksi monista kehon ojentajalihaksista.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Kolmipäisen olkalihaksen palpointi on helppoa, kun asiakas on vatsamakuulla. Asiakkaan käsi kannattaa pitää olkanivelestä 90 asteen loitonnuksessa eli sivulle hartiatasoon nostettuna. Ennen palpaatiota, paikanna kyynärlisäke, olkaluun takapinta sekä lapaluun ulkoreunan yläosa. Näin saat selkeän käsityksen lihaksen sijainnista ja kulusta.

Palpaation aikana pyydä asiakasta ojentamaan kyynärniveltä, joko vastustaen ojennusta tai antamalla asiakkaan itse ojentaa kyynärnivel suoraksi. Aloita palpaatio uloimmasta päästä, liikkuen kyynärlisäkkeestä kohti olkaluun taka-yläpintaa. Tämän jälkeen voit siirtyä palpoimaan pitkää päätä, seuraten sitä kyynärlisäkkeestä aina lapaluun lähtökohtaan saakka.