Reiden lähentäjälihasryhmä
Reiden lihaksia
Reiden lähentäjälihasryhmään (adductores) kuuluu viisi lihasta, jotka muodostavat sisäreiden lihasmassan. Lihakset voidaan jakaa kahteen kerrokseen: pinnalliseen ja syvään kerrokseen.
Pinnallisen kerroksen lihakset:
1. m. pectineus – harjannelihas
2. m. adductor longus – reiden pitkä lähentäjälihas
Syvän kerroksen lihakset:
Lihasryhmän anatomian opiskelu ja hermotus
Reiden lähentäjälihasryhmän suurin ja merkittävin lihas on reiden iso lähentäjälihas, jonka etupuolella sijaitsevat muut lähentäjälihakset. Tiivistetysti voidaan sanoa, että lähentäjälihakset lähtevät pääosin häpyluusta (os pubis) ja sen kahdesta haarasta. Reiden iso lähentäjälihas lähtee lisäksi istuinluusta (os ischii) ja istuinkyhmystä (tuber ischiadicum). Suurimmaksi osaksi lihakset kiinnittyvät reisiluun harjuun (linea aspera), ja reiden iso lähentäjälihas kiinnittyy myös reisiluun sisäsivunastaan (epicondylus medialis).
Useimpia näistä lihaksista hermottaa peittyneen aukon hermo (n. obturatorius). Jotkin lähentäjälihaksista saavat kuitenkin hermotuksensa lonkkahermosta (n. ischiadicus) ja reisihermosta (n. femoralis).
Kuva reiden lähentäjälihasten lähtökohdat & kiinnityskohdat
Lihasryhmän tehtävät
Ryhmän lihakset vastaavat pääasiassa lonkkanivelen lähennysliikkeestä, jossa alaraaja liikkuu kohti vartalon keskilinjaa. Ne toimivat lonkan loitontajalihasten vastavaikuttajalihaksina (antagonisteina). Tavanomaisessa liikkumisessa ihminen tarvitsee harvoin voimakasta lonkkanivelen lähennystä tai loitonnuksen vastustusta, ja esimerkiksi rennossa seisoma-asennossa näiden lihasten aktivaatio on vähäistä. Kävelyn aikana lihakset kuitenkin tasapainottavat alaraajan asentoa, ja seisoessa ne osallistuvat lantion sekä vartalon asennon hallintaan. Tietyissä urheilulajeissa ja liikuntasuorituksissa, kuten ratsastuksessa tai tankotanssissa, vaaditaan erityisen hyvää reiden lähennysvoimaa.
Huomioita palpoinnissa
Lihasryhmän käsittelyssä ja palpoinnissa tulee erityisesti huomioida alueella kulkevat suuret alaraajan verisuonet, kuten reisivaltimo (a. femoralis), reisilaskimo (v. femoralis) ja iso safeena (v. saphena magna). Reisivaltimo ja -laskimo kulkevat lihasryhmän osittain muodostamassa lähentäjien kanavassa (canalis adductorius). Palpoinnin yhteydessä on myös luonnollisesti huomioitava lihasryhmän yläosan lähellä sijaitsevat intiimialueet.
Lihasryhmään liittyviä ongelmia
Reiden lähentäjälihakset voivat olla merkittävä taustatekijä nivusalueen ongelmissa, erityisesti urheilijoilla, jotka altistuvat ylikuormitukselle lajeissa kuten jalkapallo, jääkiekko ja alppihiihto. Näiden lihasten rasitusvammat ja myofaskiaaliset ongelmat voivat aiheuttaa nivuskipua ja heijastua muualle alaraajaan, kuten polveen tai lonkkaan, aiheuttaen toimintahäiriöitä tai virheasentoja. Nivuskivun taustalla voi kuitenkin olla myös muita tekijöitä, kuten urheilijoiden keskuudessa yleinen nivustyrä, iliopsoas-lihaksen ongelmat tai lonkkanivelen vaivat. Lähentäjälihasten heikkous tai toimintahäiriöt voivat myös liittyä lonkan loitontajalihasten ongelmiin, mikä voi johtaa lantion epätasapainoon ja lisätä nivusalueen kiputilojen riskiä. Hoito keskittyy lihasten vahvistamiseen, lihasepätasapainon sekä biomekaanisten virheiden korjaamiseen.