Plantaris – hoikka kantalihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Hoikan kantalihaksen lähtökohta sijaitsee reisiluun ulomman nivelnastan yläpuolella olevan viivan alaosasta, hieman ylempää kuin kaksoiskantalihaksen ulomman pään lähtökohta. Lisäksi lihas lähtee polvinivelen nivelkapselia takaa vahvistavasta vinosta polvitaivesiteestä (ligamentum popliteum obliquum), joka kiinnittyy ulomman nivelnastan alueelle. Lihaksen lyhyt, noin 7–10 senttimetrin pituinen, ohuehko lihasrunko sijaitsee pääasiassa polvitaipeen alueella, ja se osallistuu polvitaivekuopan alaulkoreunan muodostamiseen. Plantarista verrataan usein kyynärvarressa olevaan pitkään kämmenlihakseen (m. palmaris longus), sillä niiden rakenteet ovat kohtuullisen samankaltaiset.

Hoikka kantalihas tunnetaan sen pitkästä ja ohuesta jänteestään, joka kulkee pohkeen sisäsyrjällä kohti kantaluuta ja kiinnittyy kantakyhmyn sisäpuolelle. Joissakin tapauksissa jänne voi kiinnittyä myös jalan sidekudosrakenteisiin, kuten koukistajien pidäkesiteeseen (retinaculum flexorum). Plantariksen jänne on yksi ihmiskehon pisimmistä jänteistä, ja sen pitkä ja ohut muoto on saanut anatomian opiskelijat joskus erehtymään luulemaan sitä hermoksi – tästä syystä sitä on leikkisästi kutsuttu nimellä “freshman’s nerve.”

Hoikka kantalihas puuttuu noin 10 % ihmisistä, mutta sen puuttuminen ei aiheuta merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Jotkut asiantuntijat ovatkin ehdottaneet, että tämä lihas on jäänne evoluution varhaisemmista vaiheista, ja sen toiminnallinen merkitys on vähentynyt ajan myötä. Osalla eläimistä tämä lihas on huomattavasti kehittyneempi ja toiminnallisesti merkittävämpi.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Hoikka kantalihas kulkee sekä polvi- että nilkkanivelen yli ja vaikuttaa niiden toimintaan, vaikka sen vaikutus on suhteellisen vähäinen. Sen päätehtävä on avustaa voimakkaampia lihaksia, kuten kaksoiskantalihasta, nilkan plantaarifleksiossa eli jalkaterän koukistuksessa alaspäin, sekä jossain määrin myös polven koukistamisessa. Vaikka hoikka kantalihas ei ole keskeisessä roolissa kummankaan nivelen liikkeissä, se toimii tukena pohkeen ja takareiden vahvemmille lihaksille.

Lihaksella saattaa kuitenkin olla merkittävä rooli proprioseptiikan eli asentoaistin kannalta, sillä siinä on runsaasti lihaskäämejä (muscle spindle), jotka aistivat lihaksen venytystä. Tämä proprioseptiivinen toiminta auttaa ylläpitämään vaadittua lihasjännitystä asennon ja liikkeen hallinnan yhteydessä.

Lihaksen puuttuminen ja lihakseen liittyviä ongelmia

Hoikan kantalihaksen puuttuminen on suhteellisen yleistä, eikä sen puuttuminen aiheuta merkittäviä toiminnallisia haittoja, sillä lihas ei ole keskeinen alaraajojen liikkeiden suorittamisessa. Lihaksen tai sen jänteen repeämän mahdollisuus kannattaa kuitenkin huomioida akuuteissa pohjevammoissa. Repeämä aiheuttaa yleensä voimakasta akuuttia kipua, ja siihen voi liittyä napsahtava tunne pohkeen alueella. Usein vammasta huolimatta varpaille nouseminen on mahdollista, mikä kertoo hoikan kantalihaksen vähäisestä roolista nilkan plantaarifleksiossa.

Vaikka vamma ei estäisi liikkumista, on silti tärkeää noudattaa akuuttien vammojen ensiapuohjeita ja hakeutua lääkärin arvioon vamman laajuuden ja tarvittavan hoidon selvittämiseksi.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Lihaksen luotettava palpointi polvitaipeen ulkosivulta on haastavaa, koska lihas on osittain peittynyt kaksoiskantalihaksen ulomman pään alle, mikä vaikeuttaa sen erottelua. Lisäksi polvi- tai nilkkanivelen liikkeiden hyödyntäminen palpointiin ei yleensä auta, sillä pinnalliset lihakset jännittyvät samanaikaisesti, mikä voi vaikeuttaa hoikan kantalihaksen erottamista.

Silti voit hahmottaa lihaksen sijaintia ja kulkua paikantamalla reisiluun ulomman nivelnastan, polvitaivekuopan alaulkoreunan ja kantakyhmyn sisäreunan. Lihaksen palpointi ilman lihasjännitystä polvitaipeen ulkosivulta on mahdollista, mutta järkevää varovaisuutta on noudatettava, jotta alueella kulkeviin verisuoniin ja hermorakenteisiin ei kohdistu liiallista painetta.