Kyynärvarren luut
Yläraajan luut - kyynärvarren luut
Kyynärvarren luut ja niiden rakenne
Kyynärvarressa (antebrachium) on kaksi luuta: kyynärluu (ulna) ja värttinäluu (radius). Nämä kaksi luuta yhdistää toisiinsa niiden ylä- sekä alapäässä olevat nivelrakenteet sekä vahva kyynärvarren luuvälikalvo (membrana interossea antebrachii). Tämän kalvon tehtävä on sitoa luut tiiviisti yhteen ja lisäksi se toimii myös useiden kyynärvarren lihasten lähtökohtana. Kummassakin luussa on terävähkö luuvälisärmä (margo interossea), joka on suunnattu naapuriluuta kohti. Tämä särmä toimii kiinnityskohtana luuvälikalvolle.
Luut ovat rakenteeltaan hieman toistensa vastakohtia. Kyynärluu on yläosastaan paksu, mutta ohenee alaspäin, kun taas värttinäluu on yläosastaan ohut ja puikkomainen, mutta levenee alaspäin mentäessä. Tämä rakenne liittyy osittain näiden luiden rooleihin eri nivelissä: kyynärluu on merkittävässä roolissa kyynärnivelessä (articulatio cubiti), kun taas värttinäluu on tärkeä ylemmässä rannenivelessä (articulatio radiocarpea). Tämä on luonnollisesti yksinkertaistettu esitys, erityisesti kyynärnivelen osalta, mutta nivelet käydään tarkemmin läpi niiden omissa luvuissa.
Kyynärluu
Yläosa: kyynärlisäke, varislisäke ja kyhmy
Kyynärluun proksimaalipäässä takapuolella sijaitsee kyynärlisäke (olecranon), joka on voimakas luurakenne ja helposti palpoitavissa kyynärnivelen takapuolelta. Kyynärlisäkkeeseen kiinnittyy useampia lihaksia, joista suurin ja vahvin on kolmipäinen olkalihas (m. triceps brachii). Kyynärlisäkkeen ja ihon välissä on ihonalainen limapussi (bursa subcutanea olecrani), joka saattaa ärtyä liiallisesta hankausrasituksesta. Tämän limapussin ärsytystilaa tai tulehdustilaa (bursiitti) kutsutaan joskus “opiskelijan kyynärpääksi”.
Kyynärluun etuyläpäässä on teräväkärkinen varislisäke (processus coronoideus), joka sijaitsee kyynärnivelen etupuolella. Varislisäkkeen ja kyynärlisäkkeen kärjen väliin jää kovera telalovi (incisura trochlearis), joka toimii kyynärluun olkaluuta vastaavana nivelpintana kyynärnivelessä. Varislisäkkeen alapuolella on kyynärluun kyhmy (tuberositas ulnae), johon olkavarsilihas (m. brachialis) kiinnittyy.
Lisäksi kyynärluun kyhmyn lateraalisella puolella on uloskiertäjälihaksen harju (crista m. supinatoris ulnae). Tämä harju toimii yhtenä lähtökohtana uloskiertäjälihakselle (m. supinator).
Varsi, pää ja puikkolisäke
Kyynärluun varsi (corpus ulnae) on ylhäältä paksumpi ja kapenee alaspäin mentäessä. Varsi on keskiosastaan suurimmaksi osaksi kolmikulmaisen muotoinen ja siitä voidaan nimetä reunoja ja pintoja, jotta ne voidaan erottaa toisistaan. Toisin kuin useimmissa muissa pitkissä luissa, kyynärluun pää (caput ulnae) sijaitsee luun distaalipäässä, eli kauempana olkaluusta. Distaalipäässä luusta löytyy vielä kyynärluun puikkolisäke (processus styloideus ulnae).
Värttinäluu
Yläosa: pää, kaula ja kyhmy
Värttinäluun proksimaalipäässä sijaitsee värttinäluun pää (caput radii). Tätä päätä ympäröi kiertävä kehäside (ligamentum anulare radii), jonka tehtävä on pitää värttinäluun pää kiinni kyynärluussa, sallien samalla värttinäluun kiertoliikkeet. Pää on kiekon muotoinen ja päältä kovera kuoppa. Kuoppaan niveltyy olkaluussa oleva värttinänasta (capitulum humeri) ja kiekkomainen reunus niveltyy kyynärluun yläosassa olevaan värttinäloveen (incisura radialis ulnae).
Pään alapuolella sijaitsee värttinäluun kaula (collum radii). Kaulan etu-alapuolella hieman mediaalisesti sijaitsee värttinäluun kyhmy (tuberositas radii), joka toimii kiinnityskohtana hauislihakselle (m. biceps brachii).
Varsi ja puikkolisäke
Kaulasta alaspäin lähtee värttinäluun varsi (corpus radii), joka on yläosastaan lähes pyöreä, mutta muuttuu nopeasti kolmikulmaisen muotoiseksi. Varsi levenee selvästi lähestyttäessä luun distaaliosaa ja on alaosassaan kaikkein levein. Myös värttinäluun varresta voidaan erottaa ja nimetä reunoja ja pintoja, jotta ne voidaan erottaa toisistaan.
Distaalipäässä värttinäluusta löytyy puikkolisäke (processus styloideus radii). Molempien luiden, sekä kyynärluun että värttinäluun, puikkolisäkkeet ovat palpoitavissa ja ne voi helpoiten paikantaa tunnustelemalla ylemmän rannenivelen nivelraon.