Gluteus maximus – iso pakaralihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Iso pakaralihas saa alkunsa useista lantion alueen luista, ja sen lähtökohdat ovat moninaiset: lihas lähtee suoliluun harjusta ja suoliluun takapinnasta takimmaisen pakaraviivan (linea glutae posterior ossis ilii) takapuolelta. Lisäksi se saa alkunsa ristiluun ja häntäluun ulkoreunasta, ristiluu-istuinkyhmysiteestä sekä alueen peitinkalvorakenteista.

Ison pakaralihaksen lihassyiden suunta vaihtelee. Yläosassa ne kulkevat pääosin pystysuuntaisesti lähtökohdistaan etu-alaviistoon, kun taas alaosassa ne asettuvat lähemmäksi vaakatasoa ja suuntaavat hieman alaviistoon.

Lihas kiinnittyy kahteen kohtaan: sen ylempi ja lateraalisempi osa kiinnittyy pinnallisesti reiden lihaksia ympäröivään leveään peitinkalvoon (fascia lata) ja sen paksuuntumaan suoliluu-sääriluusiteeseen (tractus iliotibialis). Lihaksen alempi ja syvempi osa kiinnittyy puolestaan pakarakyhmyyn, joka sijaitsee reisiluun takayläosassa isosta sarvennoisesta hieman alaspäin. Pakarakyhmy on kohtuullisen korkea ja karhea luualue, joka jää ulomman reisilihaksen ja reiden ison lähentäjälihaksen väliin.

Iso pakaralihas kulkee reisiluun ison sarvennoisen yli. Näiden kahden rakenteen välissä on sarvennoisen limapussi (bursa trochanterica), joka vähentää kitkaa lihaksen ja luun välillä.

Ison pakaralihaksen lihasmassa muodostaa pakarapoimun. Jos pakarapoimussa on havaittavissa merkittävää puolieroa, se saattaa viitata lihaksen inaktiivisuuteen, toiminnan häiriöön tai jopa lantion virheasentoon. Esimerkiksi, jos toinen pakarapoimu on huomattavasti toista alempana, se saattaa olla merkki lihaksen toiminnan muutoksesta. Tässä tilanteessa on kuitenkin olennaista selvittää, voiko puolieron aiheuttaja olla esimerkiksi lantion virheasento tai jokin muu syy kuin lihaksen inaktiivisuus.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Ison pakaralihaksen keskeiset tehtävät ovat lonkkanivelen ojentaminen ja ulkokierto. Sen eri suuntiin kulkevien lihassyiden ansiosta lihaksen yläosa kykenee myös loitontamaan lonkkaniveltä ja alaosa puolestaan lähentämään lonkkaniveltä.

Lonkkanivelessä, toisin kuin olkanivelessä, ulkokiertoon osallistuvia lihaksia on enemmän kuin sisäkiertoon osallistuvia. Lisäksi jotkut ulkokiertoon osallistuvat lihakset, kuten iso pakaralihas, ovat huomattavasti vahvempia kuin sisäkiertoon osallistuvat lihakset.

Ison pakaralihaksen merkitys korostuu, kun lonkkanivelestä koukistettua alaraajaa ojennetaan taaksepäin, kuten noustessa kyykystä ylös tai portaita ylöspäin. Se osallistuu myös vartalon tasapainottamiseen, erityisesti kävelyssä ja juoksussa. Iso pakaralihas aktivoituu voimakkaasti ponnistusvaiheessa, kun jalka työntää maasta irti, auttaen koko vartaloa eteenpäin. Lihaksen massa ja voima tekevät siitä keskeisen lihaksen monissa urheilusuorituksissa, kuten hypyissä, kyykyissä ja nopeissa suunnanmuutoksissa.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Lihaksen palpoinnin voi suorittaa helposti asiakkaan ollessa vatsamakuulla. Aluksi tulee paikantaa suoliluun harjun takaosa, ristiluun lateraalireuna ja iso sarvennoinen, jotta voit määrittää lihaksen raja-alueet ja hahmottaa sen kulkureitin.

Palpoinnin aikana pyydä asiakasta tekemään pieni lonkkanivelen ojennusliike. Tämä saa lihaksen jännittymään ja helpottaa sen tunnistamista. Usein hyvin pieni liike on paras palpoinnin kannalta. Jos liike on liiallinen ja häiritsee palpointia, voit myös vastustaa lonkkanivelen ojennusta toisella kädelläsi.