Fibularis longus – pitkä pohjeluulihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Pitkä pohjeluulihas lähtee pohjeluun päästä sekä pohjeluun ulkosivun ylemmästä kahdesta kolmasosasta. Sen pitkulainen lihasrunko peittää pohjeluuta aina sen alakolmannekseen asti, kunnes se muuttuu pitkäksi jänteeksi, joka kulkee ulkokehräksen (malleolus lateralis) takaa ja jatkaa kohti jalkapohjaa.

Nilkan alueella jännettä pitävät paikallaan pohjeluulihasten pidäkesiteet (retinaculum musculorum fibularium superius ja inferius). Sen jänne kulkee yhteisessä jännetupessa lyhyen pohjeluulihaksen jänteen kanssa. Jalkapohjan puolella jänne kiertyy kuutioluun (os cuboideum) uurteen kautta ja kiinnittyy jalkapohjan sisäsyrjään, sisimpään vaajaluuhun sekä ensimmäisen jalkapöydänluun tyviosaan, jalkapohjan puoleiselle pinnalle.

Pitkä pohjeluulihas kiinnittyy samoihin luisiin rakenteisiin kuin etummainen säärilihas (m. tibialis anterior). Vaikka nämä lihakset toimivat tehtäviensä puolesta toistensa vastavaikuttajina, ne yhdessä muodostavat jalkaholvia tukevan “jalustimen”. Yhteisen kiinnityskohdan vuoksi lihakset kannattaakin opetella yhdessä.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Pitkä pohjeluulihas on tärkeässä roolissa monissa alaraajan toiminnoissa. Sen päätehtäviin kuuluu jalkaterän eversioliike (pronaatio), jossa jalkaterä kääntyy ulospäin. Jalan ollessa maassa pronaatioliikkeessä jalkaterän painopiste siirtyy sen sisäsyrjälle. Lisäksi lihas avustaa pohkeen vahvempia lihaksia nilkan plantaarifleksiossa, esimerkiksi ihmisen noustessa varpailleen.

Toiminnallisesta näkökulmasta pitkä pohjeluulihas on tärkeä jalkaterän ja nilkan vakaudelle. Liikkumisen aikana se muun muassa jarruttaa jalkaterän inversiota, mikä on tärkeää, sillä ilman tätä tukea nilkka voisi helposti kääntyä sisäänpäin. Toiminnallaan lihas tukee nilkan ulkosivun nivelsiteitä. Tämä rooli on erityisen merkittävä, koska nilkan nivelsiteiden vammat ovat Suomen yleisimpiä urheiluvammoja.

Lihakseen liittyviä ongelmia ja vammoja

Pohjeluulihakset voivat olla alttiita erilaisille vammoille ja ongelmille, erityisesti alaraajojen muiden vammojen yhteydessä. Tyypillisesti lihaksen jänteisiin kohdistuu vammoja, kuten sijoiltaan menemistä, venähdyksiä tai repeämiä nilkan sisäänpäin suuntautuvien nyrjähdysten yhteydessä, joita kutsutaan myös inversiosuuntaisiksi vammoiksi. Vammoille altistavia tekijöitä ovat muun muassa matala kouru ulkokehräksen takana, rakenteelliset poikkeamat tai muutokset luissa tai jänteissä, kuten os peroneum eli pitkän pohjeluulihaksen jänteessä oleva lisäluu. Jos jännevammat eivät parane kunnolla, ne voivat heikentää nilkan stabiliteettia, mikä puolestaan lisää riskiä uusille nyrjähdyksille ja vammoille tulevaisuudessa. Nilkan ulkosyrjän kroonisessa kivussa tulisi myös aina pitää mielessä pohjeluulihakset ja niiden jänteet mahdollisina oireiden aiheuttajina.

Lisäksi pitkän pohjeluulihaksen toimintahäiriöt ja kohonnut lihastonus voivat aiheuttaa ongelmia jalkaterän asennossa tai toiminnassa. Ylikorostunut jalkaterän pronaatioasento tai supinaation heikentyminen kävelyn päätöstukivaiheessa ovat esimerkkejä tällaisista ongelmista. Nämä häiriöt eivät välttämättä vaikuta ainoastaan jalkaterään, vaan voivat myös olla osatekijöitä monimutkaisemmissa alaraajan biomekaanisissa ongelmissa.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Palpointi on paras tehdä, kun asiakas on vatsamakuulla. Ennen palpointia on hyvä paikantaa pohjeluun pää, ulkokehräksen takaosa sekä kuutioluu. Näin saat käsityksen lihaksen ja sen jänteen kulusta. Yritä myös hahmottaa jänteen reitti kuutioluulta sisimpään vaajaluuhun ja ensimmäiseen jalkapöydänluuhun.

Palpointivaiheessa pyydä asiakasta tekemään kevyesti eversio- ja plantaarifleksioliike samalla kun vastustat sitä, jolloin voit paremmin tuntea lihaksen jännittymisen. Lihaksen jännittyminen on helppo tuntea sen pinnallisen sijainnin ansiosta. Jänne on myös havaittavissa ulkokehräksen takaa. Aloita palpointi pohjeluun päästä ja liiku pohjeluuta alaspäin. Paikanna lihaksen jänne ulkokehräksen takaa ja seuraa sitten jänteen jännittymistä kohti kuutioluuta niin pitkälle kuin pystyt sen tuntemaan. Jalkapohjan alueella jänne kulkee syvällä muiden kudosten peittämänä.