Biceps femoris – kaksipäinen reisilihas

Hamstring-lihaksia

Biceps femoris eli kaksipäinen reisilihas on reiden takapuolella sijaitseva pinnallinen lihas, joka muodostaa kohtalaisen osan takareiden lihasmassasta. Kuten nimestä voi päätellä, lihas on kaksipäinen, ja sen pitkä pää (caput longum) lähtee istuinluusta, kun taas lyhyt pää (caput breve) lähtee reisiluusta. Se on lateraalisin kolmesta hamstring-lihaksesta ja ainoa näistä lihaksista, jolla on lähtökohta myös reisiluussa.

Lihaksen lähtökohdat (origot):

Caput longum:
-Tuber ischiadicum • istuinkyhmy
-Lig. sacrotuberale • ristiluu-istuinkyhmyside
Caput breve:
-Linea aspera • reisiluun harju, keski-alakolmannes

Lihaksen kiinnityskohdat (insertiot):

-Caput fibulae • pohjeluun pää

Tehtävät:

Molemmat päät:

-Polvinivelen flexio (koukistus)
-Polvinivelen lateraalirotaatio (ulkokierto)
Caput longum: 

-lonkkanivelen extensio (ojennus)

Hermotus:

-n. ischiadicus (L5, S1, 2)

Kuva biceps femoris lihaksen lähtökohdat & kiinnityskohdat

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Kaksipäisen reisilihaksen pitkä ja lyhyt pää lähtevät eri kohdista. Pitkän pään lähtökohtana toimii, kuten muillakin hamstring-lihaksilla, istuinkyhmy, ja se kulkee sekä polvi- että lonkkanivelen yli. Lyhyt pää sen sijaan saa alkunsa reisiluun takapinnalla sijaitsevasta reisiluun harjun ulkoreunasta (labium laterale), noin harjun keskikolmanneksesta alaspäin. Tämä lähtökohta sijaitsee uloimman reisilihaksen (m. vastus lateralis) ja reiden ison lähentäjälihaksen (m. adductor magnus) välissä, ja lyhyt pää kulkee ainoastaan polvinivelen yli.

Biceps femoriksen lihasrunko sijaitsee mediaalisesti vastus lateraliksen vieressä, ja näitä kahta lihasta erottaa sidekudoksinen reiden ulompi lihasten välikalvo (septum intermusculare femoris laterale). Lyhyt pää jää suurelta osin pitkän pään peittämäksi ja saattaa osalta ihmisistä myös puuttua kokonaan. Molempien lihasrunkojen kulkusuunta on alaulkoviistoon, ja ne etenevät lähtökohdistaan kohti säären ulkoreunaa. Alaosassa lihas muuttuu kalvojännemäiseksi (aponeuroosi), jossa päät yhdistyvät ennen kiinnittymistään pyöreällä jänteellä pohjeluun päähän. Kiinnityskohta muodostaa polvitaivekuopan ylä-ulkoreunan, ja jänteen osuus on helposti palpoitavissa.

Lihaksen hermotus ja iskiashermon kulkureitti

Lihaksen hermotuksesta vastaavat lonkkahermon (n. ischiadicus) kaksi haaraa: pitkä pää saa hermotuksensa säärihermosta (n. tibialis) ja lyhyt pää pohjehermosta (n. peroneus). Koska lihaksen päät hermottuvat eri hermohaaroista, iskiashermoon kohdistunut vamma voi aiheuttaa halvaantumisen vain toisessa päässä. Iskiashermo kulkee myös lihaksen pitkän pään ulkoreunaa pitkin ennen sen siirtymistä lihaksen alle. Lihaksen alaosassa, kiinnityskohdan tasolla, kulkee yhteinen pohjehermo (n. peroneus communis), ja lihasta voidaan käyttää tämän hermon kulkureitin paikantamiseen polven alueella.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Kaksipäinen reisilihas, kuten muutkin hamstring-lihasryhmän lihakset, osallistuu polvinivelen koukistamiseen ja lonkkanivelen ojentamiseen. On kuitenkin tärkeää huomata, että vain lihaksen pitkä pää osallistuu lonkkanivelen ojennusliikkeeseen. Lisäksi kaksipäinen reisilihas kykenee ulkokiertämään sekä polvea että säärtä, kun polvinivel on koukistettuna. Erityisen huomionarvoista on, että se on ainoa lihas, joka kykenee ulkokiertämään polvea merkittävällä voimakkuudella, mikä on tarpeen esimerkiksi rinteenlaskussa, kun suunnanmuutokset vaativat polven kiertymistä. Hamstring-lihasten aktivaatio on kohtalaista myös rennossa seisoma-asennossa, sillä ne osaltaan ylläpitävät pystyasentoa ja lantion asentoa. Heti kun painopiste siirtyy pois kehon keskilinjasta, nämä lihakset aktivoituvat merkittävästi.

Kaksipäiseen reisilihakseen liittyvät vammat

Kaksipäisen reisilihaksen vammat, erityisesti repeämät, ovat melko yleisiä tietyissä urheilulajeissa, kuten juoksussa ja pallopeleissä, ja ne voivat merkittävästi heikentää urheilijan suorituskykyä. Usein, kun puhutaan takareiden repeämistä, vahinko tapahtuu juuri tämän lihaksen alueella. Tyypillisin vammakohta on lihaksen yläosassa, lähellä sen lähtökohtaa, ja pahimmillaan repeämä voi ulottua syvälle lihaksen rakenteisiin tai johtaa jopa avulsiovammaan.

Vammojen taustalla voi olla useita syitä. Krooninen ylirasitus tai akuutti, voimakas rasitus ilman asianmukaista valmistautumista ovat yleisiä tekijöitä. Lihaksen voimakas jännittyminen tai äkillinen venyminen, kuten jalan liiallinen ojentuminen tai voimakas kiihdytys, voivat myös aiheuttaa repeämän. Lihasepätasapaino alaraajojen välillä tai heikot lihakset voivat myös lisätä vammariskiä.

Urheilijoiden tulisi kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten kunnolliseen lämmittelyyn, venyttelyyn ja lihasvoimaharjoitteluun, vammariskiä vähentääkseen. Erityisesti jarruttavat (eksentriset) harjoitteet ovat osoittautuneet tehokkaiksi vammojen ennaltaehkäisyssä, ja niitä hyödynnetään tyypillisesti myös vammojen kuntoutuksessa.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Kaksipäisen reisilihaksen palpaatio on helpointa suorittaa, kun asiakas on vatsamakuulla. Aloita paikantamalla tärkeät maamerkit: istuinkyhmy, reisiluun harjun puoliväli ja pohjeluun pää. Nämä auttavat hahmottamaan lihaksen raja-alueet ja kulun takareiden alueella.

Kun alat palpoida lihasta, pyydä asiakasta koukistamaan polveaan samalla, kun vastustat liikettä. Kaksipäisen reisilihaksen erottaminen muista hamstring-lihaksista, kuten puolijänteisestä ja puolikalvoisesta lihaksesta, onnistuu parhaiten vastustamalla polvinivelen koukistusta polven ollessa ulkokierrossa. Tällöin kaksipäinen reisilihas jännittyy hieman voimakkaammin kuin muut lihakset. Jos haluat erottaa lihaksen sen ulkoreunalla olevasta ulommasta reisilihaksesta (m. vastus lateralis), voit pyytää asiakasta ojentamaan polven suoraksi. Tällöin ulompi reisilihas jännittyy, ja voit palpoida sen takareunan alueen, joka sijaitsee takareiden ulkosyrjän alueella. Tämän jälkeen, kun asiakas koukistaa polvea, voit palpoida kaksipäisen reisilihaksen ulkoreunan.

Lihaksen kiinnityskohdan jänne tuntuu parhaiten polvitaipeen ulkoreunalta, kun asiakas istuu. Vaikka jänne on usein helposti palpoitavissa jo rentona, voit lisätä lihasjännitystä pyytämällä asiakasta painamaan kantapäätä lattiaan. Tällöin jänne kiristyy entisestään, ja sen voi tunnustella selvästi aina kiinnityskohtaan pohjeluun päähän saakka.

Facebook
WhatsApp
Email

Tehtäväkirja

Tehtävä 1:

Voit vapaasti tallentaa ja tulostaa alla olevan kuvan.

  1. Väritä kuvan luupohjaan lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat.
  2. Piirrä kyseessä olevan lihaksen lihasrunko.
  3. Kirjoita oheiseen pohjaan:
    • Lihaksen nimi suomeksi ja latinaksi.
    • Lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat suomeksi ja latinaksi.
    • Lihaksen tehtävät.