Olkanivel – art. humeri

Olkanivelen rakenne

Olkanivel (articulatio humeri tai articulatio glenohumeralis) on rakenteellisesti pallonivel, jonka nivelpinnat muodostuvat yhdessä lapaluun matalasta ja koverasta nivelkuopasta (cavitas glenoidalis) sekä kuperasta, karkeasti puolipallon muotoisesta olkaluun päästä (caput humeri). Nivelpinnat eivät ole kooltaan symmetrisiä: olkaluun pää on noin neljä kertaa suurempi kuin lapaluun nivelkuoppa, minkä vuoksi ainoastaan osa olkaluun päästä on kontaktissa lapaluun nivelkuoppaan kerrallaan. Molemmat nivelpinnat ovat lasiruston (hyaline cartilage) peittämiä. Olkaluun päässä rusto on paksuimmillaan keskellä ja ohuimmillaan reunoilla, kun taas lapaluun nivelkuopassa rusto on paksuinta reunoilla ja ohuimmillaan keskellä.

Olkanivelen nivelkapseli ja labrum

Nivelen yhteensovittamista auttaa syyrustoinen nivelreunus (labrum glenoidale), joka ympäröi lapaluun nivelkuopan reunaa. Tämä nivelreunus toimii olkanivelen nivelkapselin yhtenä lähtökohtana ja syventää nivelkuoppaa hieman, mutta ei merkittävästi levennä sitä. Olkaniveltä ympäröivä nivelkapseli on rakenteeltaan väljä, eikä yhdistyvät luut muodosta erityisen vakaata niveltä. Tämän vuoksi olkanivel on kehon liikkuvin nivel ja altis sijoiltaanmenolle.

Olkanivelen vakautta tukevat nivelkapselia vahvistavat nivelsiteet ja lihakset, erityisesti kiertäjäkalvosinryhmä. Kiertäjäkalvosimen lihasten aktiivinen toiminta keskittää ja pitää olkaluun pään vasten lapaluun nivelkuoppaa erityisesti olkanivelen liikkeiden keskivaiheilla. Kiertäjäkalvosimen jänteet myös vahvistavat olkanivelen nivelkapselia. Kun kättä nostetaan, erityisesti loitonnukseen ja ulkokiertoon, olkanivelen nivelkapseli kiristyy ja vetää nivelpinnat lähemmäksi toisiaan.

Olkanivelen nivelkapselin läpäisee kaksi rakennetta: Hauiksen pitkän pään jänne kulkee olkakyhmyjen välisessä uurteessa (sulcus intertubercularis) ja jatkaa kulkuaan etupuolelta olkanivelen nivelkapselin sisään, kiertäen olkaluun pään ja kiinnittyen lapaluun nivelkuopan yläosaan, jossa sillä on yhteys myös labrumiin. Uurteessa jännettä suojaa jännetuppi (vagina tendinis intertubercularis), joka muodostuu olkanivelen nivelkapselin nivelvoidekalvosta (membrana synovialis). Olkanivelen etupuolella nivelkapseliin on yhteydessä lavanaluslihaksen jänteen alla sijaitseva limapussi (bursa subtendinea musculi subscapularis), joka sijaitsee lähellä lapaluun korppilisäkettä. Nivelkapselin alaosa on sen rakenteellisesti heikoin osa.

Olkaniveleen liittyvät nivelsiteet

Olkaniveltä tukevat ja sen liikkeitä rajoittavat erilaiset nivelsiteet. Nivelkapselin etuosaa vahvistavat kolme nivelpussisidettä (ligamenta glenohumeralia), jotka voidaan nimetä ylimmäksi, keskimmäiseksi ja alimmaksi siteeksi. Ylin lähtee läheltä lapaluun nivelkuopan yläpuolista kyhmyä (tuberculum supraglenoidale scapulae), ja kaksi alempaa lähtevät etupuolelta lapaluun kaulan alueelta. Nämä nivelsiteet sulautuvat nivelkapseliin ja kiinnittyvät olkaluun anatomisen kaulan alueelle.

Korppilisäke-olkaluuside (lig. coracohumerale) kulkee lapaluun korppilisäkkeen ja olkaluun ison olkakyhmyn välillä, ja sulautuu nivelkapseliin, sen yläosan alueella. Tämä side kiristyy erityisesti olkanivelen ulkokiertoliikkeessä.

Olkaluun poikittaisside (lig. transversum humeri) yhdistää olkaluun pienen ja ison olkakyhmyn olkaluun etupuolelta kulkien niiden välisen uurteen yli. Se muodostaa “katon” uurteelle, joka pitää hauiksen pitkän pään jänteen paikallaan.

Lisäksi vahva kaksiosainen korppilisäke-olkalisäkeside (lig. coracoacromiale) kulkee taka-ulkoviistoon lapaluun korppilisäkkeestä olkalisäkkeeseen muodostaen kattomaisen rakenteen olkanivelen yläpuolelle. Tämä side toimii osana lapaluun luurakenteita, estäen olkaluun pään siirtymistä liiaksi ylöspäin.

Olkanivelen alueen limapusseja

Olkaniveltä ympäröivät useat limapussit (bursat), jotka ovat merkittäviä terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta ja tulee huomioida manuaaliterapiassa. Yksi kliinisesti merkittävä on olkalisäkkeen alainen limapussi (bursa subacromialis), joka on altis hankaukselle tai kompressiolle ja voi ärtyessään aiheuttaa olkapääkipua. Aiemmin mainittu lavanaluslihaksen jänteen alainen limapussi sijaitsee olkanivelen etupuolella. Olkaluun yläosan ulkosivulla sijaitseva hartialihaksen alainen limapussi (bursa subdeltoidea) vähentää kitkaa hartialihaksen ja olkaluun pään välillä. Alueella on myös korppilisäkkeen alainen limapussi (bursa subcoracoidea) sekä ihonalainen olkalisäkkeen limapussi (bursa subcutanea acromialis). Limapussit tulee ottaa huomioon palpoitaessa alueen lihaksia ja jännerakenteita.

Olkaniveleen liittyviä ongelmia

Olkanivelen liikkuvuus ja stabiliteetti aiheuttavat haasteita olkaniveltä ympäröiville pehmytkudoksille ja altistavat sen ikääntymiseen liittyvälle rappeutumiselle ja tapaturmille. Olkapään kiputilat ovatkin hyvin yleisiä ja tavallinen syy asiakkaiden hakeutumiselle terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle. Yleisimpiä syitä olkapään kivulle on olkalisäkkeen alainen kipu (subakromiaalinen kipuoireyhtymä), joka käsitellään kiertäjäkalvosimen lihasryhmän yhteydessä.

Olkanivelen sijoiltaanmenot (luksaatio) tai osittaiset sijoiltaanmenot (subluksaatio) ovat yleisiä ongelmia olkanivelen heikon stabiliteetin vuoksi. Yleisimmin sijoiltaanmeno tapahtuu tapaturmaisesti, suunnaltaan anteriorisesti, eli olkaluun pää siirtyy eteen- ja alaspäin suhteessa lapaluun nivelkuoppaan. Tyypillinen tilanne sijoiltaanmenolle on kaatuminen loitonnetun ja ojennetun käden varaan tai olkapäähän kohdistuva suora kontakti, kuten törmäys toisen pelaajan kanssa.

Olkanivelen nivelrikko on myös yleinen ongelma, erityisesti ikääntyneillä. Nivelrikolle voivat altistaa yläraajojen voimakas kuormitus, kuten kilpaurheilu, raskas fyysinen työ, perinnölliset tekijät ja toistuvat vammat. Nivelrikon oireisiin kuuluvat yleensä kipu ja liikerajoitukset. Taudinkuva voi olla aaltoileva, jolloin kivuliaita jaksoja seuraavat vähemmän oireiset jaksot, mutta oireet yleensä pahenevat ajan myötä. Perustutkimuksena nivelrikossa käytetään röntgenkuvausta. Tyypillisiä löydöksiä ovat rusto- ja luumuutokset, nivelkapselin muutokset sekä mahdollinen nivelen epäkeskoisuus pehmytkudosten muutosten seurauksena.

Niveltyyppi: