Abductor hallucis – isovarpaan loitontajalihas

Jalkapohjan lihaksia

Abductor hallucis (AbH) eli isovarpaan loitontajalihas on yksi jalkapohjan kolmesta pinnallisesta lihaksesta. Se sijaitsee jalkaterän sisäsyrjällä ja on näistä pinnallisista lihaksista sisimpänä. Sen vieressä, lateraalisesti, sijaitsee varpaiden lyhyt koukistajalihas (m. flexor digitorum brevis). Nimensä mukaisesti Abductor hallucis loitontaa isovarvasta. Sen poikkipinta-ala on suurempi kuin useimmissa muissa jalkaterän lyhyissä lihaksissa, mikä kertoo lihaksen merkityksestä jalkaterän toiminnan ja liikkuvuuden kannalta.

Lihaksen lähtökohdat (origot):

-Retinaculum flexorum • koukistajien pidäkeside
-Calcaneus • kantaluu, mediaalipinta
-Aponeurosis plantaris • jalkapohjan kalvojänne

Lihaksen kiinnityskohdat (insertiot):

-Phalanx proximalis hallucis • isovarpaan tyviluu, mediaalisesti 

Tehtävät:

-Isovarpaan abduktio (loitonnus)
Toiminnallinen tehtävä: 
– Ensimmäisen säteen toiminnan hallinta

Hermotus:

 -n. plantaris medialis (L5, S1)

Kuva abductor hallucis lihaksen lähtökohdat & kiinnityskohdat

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Isovarpaan loitontajalihaksen lähtökohta sijaitsee kantaluun etumediaalipuolella, niin kutsutussa kantakyhmyn sisäsivuhaarakkeessa (processus medialis tuberis calcanei). Toinen lähtökohta on koukistajien pidäkesiteessä (flexor retinaculum), jonka alta pohkeen syvälihasten jänteet kulkevat. Lisäksi osa sen lihassyistä saa alkunsa jalkapohjan kalvojänteestä, joka tunnetaan myös nimellä kantakalvo (plantar aponeurosis). Lihaksen paksu lihasrunko seuraa ensimmäisen jalkapöydän luun linjaa ja suuntaa kohti isovarvasta. Lopulta se kiinnittyy isovarpaan tyviluuhun, tarkemmin ottaen luun mediaalipintaan.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Isovarpaan loitontajalihaksen päätehtävä, kuten nimestä voi päätellä, on loitontaa isovarvasta erilleen muista varpaista, mikä auttaa levittämään jalkaterää. Tämä toiminto vakauttaa ja hallitsee sekä isovarvasta että ensimmäistä jalkapöydän luuta. Lihas tukee myös jalkaterän pitkittäistä kaarta, mikä edistää tasapainoa ja kävelyn tehokkuutta. Lihasta voi harjoittaa rauhallisesti loitontamalla varpaita toisistaan ja tämän jälkeen painamalla ne maata vasten, mikä vahvistaa lihasta ja parantaa sen toimintakykyä.

Lihakseen liittyviä ongelmia

Isovarpaan loitontajalihas vaikuttaa isovarpaan asentoon, ja sen heikentynyt toiminta voi olla osallisena hallux valgus -vaivan kehittymisessä. Joskus harvoin myös lihaksen tiukkuus voi aiheuttaa isovarpaan varus-asennon, mutta tämä ei ole yleistä.

Hallux valgus, tunnetaan myös nimellä vaivaisenluu, on tila, jossa isovarvas kääntyy muiden varpaiden suuntaan ja sen tyvinivelen asento muuttuu. Isovarpaan asentovirheet ovat yleisiä ja hallux valgus on helposti tunnistettava vaiva. Isovarpaan loitontajalihaksen normaali toiminta on keskeistä isovarpaan oikean asennon ylläpitämisessä. Kun tämä lihas ei toimi kunnolla, se voi edistää virheasennon syntymistä. Toisaalta, kun lihas toimii normaalisti, se voi tasapainottaa isovarpaan asentoa ja estää hallux valgus -tilan pahenemisen. Jalkaterän lyhyiden lihasten aktivoivat ja vahvistavat harjoitteet voivat olla merkittäviä alaraajojen normaalin toiminnan edistämisessä.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Kun määrität isovarpaan loitontajalihaksen sijaintia, aloita paikantamalla kantaluun jalkapuoleisen pinnan etuosan mediaalipinta. Aseta etusormesi tästä kohdasta ja osoita suoraan kohti isovarpaan tyviluun mediaalipintaa. Tämä antaa sinulle selkeän käsityksen lihaksen reitistä ja sijainnista.

Palpaatio on suhteellisen yksinkertaista, koska kyseessä on pinnallinen lihas. Ohjeista asiakasta loitontamaan isovarvastaan toistuvasti ja kevyesti samalla, kun tunnustelet lihasta sormillasi. Liikkeen suorittaminen voi olla helpompaa, jos samalla kevyesti vastustat asiakkaan tekemää liikettä. Aloita palpointi kantaluun alueelta ja siirry kohti lihaksen kiinnityskohtaa.

Facebook
WhatsApp
Email

Tehtäväkirja

Tehtävä 1:

Voit vapaasti tallentaa ja tulostaa alla olevan kuvan.

  1. Väritä kuvan luupohjaan lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat.
  2. Piirrä kyseessä olevan lihaksen lihasrunko.
  3. Kirjoita oheiseen pohjaan:
    • Lihaksen nimi suomeksi ja latinaksi.
    • Lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat suomeksi ja latinaksi.
    • Lihaksen tehtävät.