Reiden alueen lihaksia
Johdanto
Tässä osiossa keskitymme reiden alueen lihaksiin, jotka ovat tärkeitä polvinivelen ja lonkkanivelen toiminnalle sekä hallinnalle. Reiden lihakset voidaan jaotella kolmeen pääosioon: etureiden, sisäreiden ja takareiden lihaksiin. Käymme läpi nämä lihasryhmät tässä järjestyksessä ja annamme yleisen kuvauksen kunkin ryhmän lihaksista sekä niiden toiminnasta.
Etureiden lihakset
Pinnallisia etureiden lihaksia:
Etureiden syväkerroksen lihakset:
Lihasten toiminta ja sijainti
Etureiden lihaksista ehdottomasti suurin on nelipäinen reisilihas, joka koostuu neljästä lihasosasta. Sen pääasiallinen tehtävä on polvinivelen ojentaminen, mutta yksi sen osa (m. rectus femoris) toimii myös lonkkanivelen koukistajana. Räätälinlihas on pinnallinen lihas, joka muodostaa rajapinnan nelipäisen reisilihaksen ja reiden lähentäjälihasten välillä. Se avustaa polvinivelen ja lonkkanivelen liikkeissä, kuten koukistuksessa. Polven nivellihas sijaitsee etuosan syväkerroksessa ja vaikuttaa toiminnallaan polvinivelen nivelkapselin sekä polvilumpion yläpuolella olevan limapussin liikkeisiin.
Sisäreiden lihakset
Sisäreiden alueella sijaitsevat reiden lähentäjälihakset eli niin sanottu adduktoriryhmä. Kuten nimikin kertoo, nämä lihakset toimivat pääasiallisesti lonkkaniveltä lähentävinä lihaksina eli ne tuovat reittä lähemmäksi kehon keskilinjaa. Lihakset voidaan jaotella pinnallisiin ja syväkerroksen lihaksiin, joista syväkerroksen lihakset jäävät vähintään osittain pinnallisten lihasten peittoon.
Sisäreiden lihakset
- Lähentäjälihasryhmä
- m. pectineus eli harjannelihas
- m. adductor longus eli reiden pitkä lähentäjälihas
- m. gracilis eli hoikkalihas
- m. adductor brevis eli reiden lyhyt lähentäjälihas
- m. adductor magnus eli reiden iso lähentäjälihas
Lihasten sijainti
Lihasryhmän suurin ja voimakkain lihas on reiden iso lähentäjälihas, joka sijaitsee kaikkein taaimmaisena. Se toimii rajapintana takareiden lihasten ja muiden lähentäjälihasten välillä. Muut lähentäjäryhmän lihakset sijaitsevat reiden ison lähentäjälihaksen anteriorisella puolella.
Kolme ensimmäisenä mainittua lihasta — harjannelihas, reiden pitkä lähentäjälihas ja hoikkalihas — sijaitsevat osittain tai kokonaan pinnallisesti, kun taas reiden lyhyt lähentäjälihas ja iso lähentäjälihas jäävät osittain tai kokonaan muiden lihasten peittoon.
Vaikka näiden lihasten anatomia luonnollisesti eroaa toisistaan, niiden yhteisenä piirteenä voidaan todeta, että niillä kaikilla on lähtökohtia häpyluussa ja ne kiinnittyvät pääosin reisiluun takapinnalla sijaitsevaan harjuun.
Takareiden lihakset
Takareidessä sijaitsee kolmen lihaksen muodostama hamstring-lihasryhmä, jonka yhteinen lähtökohta on istuinkyhmyssä.
Takareiden lihakset
Lihasten sijainti ja toiminta
Kaksipäinen reisilihas sijaitsee takareiden ulkosivulla, kun taas puolijänteinen lihas ja puolikalvoinen lihas sijaitsevat takareiden sisäpuolella. Kaksipäinen reisilihas ja puolijänteinen lihas ovat kokonaan pinnallisia lihaksia, mutta puolikalvoinen lihas jää osittain puolijänteisen lihaksen peittämäksi. Hamstring-lihakset ovat keskeisiä polvinivelen koukistamisessa, mutta ne ovat myös merkittävässä roolissa lonkkanivelen ojennusliikkeessä.
Reiden lihaksiin liittyviä sidekudosrakenteita
Reiden lihaksia peittää laaja sidekudosrakenne nimeltä leveä peitinkalvo (fascia lata), joka voidaan anatomisesti jakaa etummaiseen, sisempään ja takimmaiseen lohkoon. Tämä peitinkalvo lähtee lateraalisesti suoliluun harjusta, etupuolelta nivussiteestä (lig. inguinale), sekä ristiluun ja häntäluun reunasta, häpyluusta ja istuinkyhmystä. Distaalisesti se kiinnittyy polven ja sen alapuolisen alueen sidekudoksiin sekä luurakenteisiin
Reiden ulkosyrjällä leveän peitinkalvon paksuuntunutta rakennetta kutsutaan suoliluu-säärisiteeksi (tractus iliotibialis), joka kulkee suoliluun harjun ja sääriluun ulomman nivelnastan välillä, kiinnittyen nivelnastassa olevaan niin kutsuttuun Gerdyn kyhmyyn.
Reiden lihaksia ja lihasryhmiä erottavat toisistaan sidekudoksiset väliseinämät (septum intermusculare), jotka ovat peitinkalvon jatkumoita. Näistä paksuin on reiden ulompi lihasvälikalvo (septum intermusculare femoris laterale), joka erottaa takareiden ja etureiden lihakset toisistaan. Tämä rakenne on jatkumoa suoliluu-säärisiteelle ja sijaitsee ulomman reisilihaksen (m. vastus lateralis) ja kaksipäisen reisilihaksen (m. biceps femoris) välissä, kiinnittyen reisiluun harjuun. Kaksi muuta väliseinämää ovat ohuempia. Reiden sisempi lihasvälikalvo (septum intermusculare femoris mediale), joka erottaa etureiden ja lähentäjälihakset. Reiden takimmainen lihasvälikalvo (septum intermusculare femoris posterius), joka sijaitsee reiden ison lähentäjälihaksen (m. adductor magnus) ja puolikalvoisen lihaksen (m. semimembranosus) välissä, erottaen takareiden ja lähentäjälihakset.
Lähellä nivussidettä mediaalisesti leveään peitinkalvoon jää soikean mallinen aukko nimeltä safeenusaukko (hiatus saphenus), josta kulkee verisuonia. Tätä aukkoa peittää seulakalvo (fascia cribrosa).
Lihaksiin liittyviä ongelmia
Polven alueen kiputilat ovat yleisiä kaikenikäisillä, ja niiden taustalla voi olla monenlaisia syitä. Vaikka kivut voivat johtua esimerkiksi haastavasta polven nivelrikosta tai nivelrakenteiden vaurioista, kuten nivelkierukan repeämistä, usein kivun taustalla ovat myös reiden lihasten, jänteiden ja nivelsiteiden ylikuormituksesta aiheutuvat rasitusvammat. Näihin ongelmiin voidaan vaikuttaa merkittävästi oikeanlaisella ohjauksella ja konservatiivisella hoidolla.
Urheiluvammoista erityisen yleisiä ovat takareiden, etureiden ja lähentäjälihasten akuutit vammat, kuten repeämät. Nämä vammat esiintyvät usein lajeissa, joissa äkilliset suunnanmuutokset, nopeat kiihdytykset ja voimakkaat lihasaktiviteetit ovat tyypillisiä. Esimerkiksi pallo- ja mailapeleissä takareiden ja etureiden vammat ovat yleisiä. Näiden vammojen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa fysioterapialla on merkittävä rooli.
Tutkimukset osoittavat, että hermo-lihasjärjestelmää aktivoivat ja vahvistavat harjoitteet voivat vähentää lihasrepeämien riskiä merkittävästi. Tällaiset harjoitteet, jotka suoritetaan esimerkiksi osana lämmittelyä ennen fyysistä aktiivisuutta, parantavat lihasten suorituskykyä ja vähentävät vammojen riskiä erityisesti kuormittavissa tilanteissa. Ennaltaehkäisevät ohjelmat, kuten neuromuskulaariset harjoitteet ja progressiiviset voimaharjoitukset, ovat avainasemassa sekä rasitusvammojen että akuuttien repeämien ehkäisyssä.