Säären luut
Alaraajan luut - säären luut
Säären (crus) luisen rakenteen muodostavat kaksi luuta: sääriluu (tibia) ja pohjeluu (fibula). Näistä sääriluu on suurempi ja sijaitsee mediaalisesti, kun taas pohjeluu sijaitsee lateraalisesti. Näitä kahta luuta yhdistää nivelten lisäksi niiden välissä oleva vahva säären luuvälikalvo (membrana interossea cruris).
Sääriluu muodostaa yksinään polvinivelen (articulatio genus) reisiluun kanssa. Sääriluu kantaa myös suurimman osan kuormasta kävellessä, arviolta noin 80 % ihmisen painosta. Ihminen voisi periaatteessa kävellä murtuneella pohjeluulla, mutta todennäköisesti kipu estäisi useimpia tällaista tekemästä.
Sääriluun yläosa
Sääriluu on yläosastaan hyvin leveä. Sen proksimaalipäässä sijaitsevat ulkonivelnasta (condylus lateralis tibiae) sekä sisänivelnasta (condylus medialis tibiae), jotka toimivat sääriluun yläosan nivelpintoina (facies articularis superior condyli medialis & lateralis) polvinivelessä. Nivelnastojen väliin jäävä nivelnastojen väliharju (eminentia intercondylaris) toimii polven ristisiteiden ja nivelkierukoiden kiinnityskohtana. Sääriluun ulomman nivelnastan taka-alaosassa on pohjeluun nivelpinta (facies articularis fibularis), johon pohjeluun pää niveltyy ylemmässä sääri-pohjeluunivelessä (art. tibiofibularis proximalis).
Sääriluun varsi
Kuten kaikilla pitkillä luilla, myös sääriluussa on varsi-osa (corpus tibiae), joka on kolmion muotoinen keskeltä poikkileikattuna. Sääriluun yläosassa etupuolella sijaitsee suuri ja helposti tunnusteltava sääriluun kyhmy (tuberositas tibiae), johon nelipäinen reisilihas kiinnittyy patellajänteen välityksellä. Nuorilla urheilijoilla on suhteellisen yleisesti kipua sääriluun kyhmyn alueella (vrt. Osgood-Schlatterin syndrooma, yleinen rasitusvamma 8–14-vuotiailla, jotka harrastavat liikuntaa). Tästä kyhmystä alaspäin sijaitsee sääriluun terävähkö etureuna (margo anterior tibiae), joka on helposti tunnusteltavissa, koska sen päällä ei ole juurikaan pehmytkudosta. Osuessaan johonkin se on tyypillisesti hyvin arka. Sääriluussa on myös luuvälisärmä (margo interosseus tibiae), joka on sääriluun ulompi reuna.
Sääriluun takapuoli ja alaosa
Sääriluun takana sijaitsee leveän kantalihaksen viiva (linea musculi solei), joka ei ole tunnusteltavissa, mutta toimii maamerkkinä pohkeen lihasten lähtökohtia tarkennettaessa. Distaalipäässä sääriluuta, sen sisäpuolella, on helposti palpoitava sisäkehräs (malleolus medialis), joka toimii muun muassa nilkkanivelen sisäsivusiteen (lig. deltoideum) kiinnityskohtana. Sisäkehräksen takaa kulkee jalkapohjaan johtavia hermoja, verisuonia sekä lihasten jänteitä. Vastakkaisella puolella sääriluun distaalipäätä on pohjeluulovi (incisura fibularis), johon pohjeluu kiinnittyy vahvalla sidekudosliitoksella (syndesmosis tibiofibularis), joka ei ole varsinainen synoviaalinivel.
Pohjeluu
Pohjeluu on ohuempi ja puikkomainen luu säären ulkosivulla. Se niveltyy ylä- ja alapäästään sääriluun kanssa ja lisäksi alapäässään myös telaluun kanssa. Yläosassa on helposti tunnusteltava pohjeluun pää (caput fibulae). Tästä lähtee alaspäin pohjeluun varsi (corpus fibulae), ja sen sisäreunassa on pohjeluun luuvälisärmä (margo interosseus fibulae). Alapäässä pohjeluuta on ulkokehräs (malleolus lateralis), joka ulottuu hieman alemmaksi kuin sääriluun sisäkehräs. Pohjeluu toimii useiden säären alueen lihasten lähtökohtana.
Sääri- ja pohjeluu muodostavat yhdessä luisen haarukan, johon telaluu istuu hyvin. Nämä kolme luuta muodostavat ylemmän nilkkanivelen (art. talocruralis) luisen rakenteen.
