Lantion nivelet
Lantion nivelet muodostavat takapuolella olevat kaksi risti-suoliluuniveltä, joka yhdistää lantion luut ja aksiaalisen luurangon. Etupuolella on puolestaan pariton häpyliitos, joka yhdistää häpyluita edestä ja on rustoinen liitoskohta.
Risti-suoliluunivel – art. sacroiliaca (SI-nivel)
Nivelen rakenne ja toiminta
Risti-suoliluunivelen muodostavat keskenään niveltyvät ristiluu (os sacrum) ja suoliluu (os ilium). Se on yksi kehon tukevimmista nivelistä, ja sen kautta vartalon paino siirtyy alaraajoille. Nivelpintoina toimivat ristiluun ja suoliluun korvanmuotoiset nivelpinnat (facies auricularis). Aikuisella ihmisellä nämä nivelpinnat ovat epäsäännöllisen muotoisia, mutta niiden epäsäännöllisyys on toisiaan vastaavaa, mikä mahdollistaa tiiviin nivelkontaktin. Nivelpintoja peittää pääasiassa lasirusto.
SI-nivel voidaan jakaa kahteen pääosaan:
- Synoviaalinen etuosa, jossa nivelpintoina ovat korvanmuotoiset nivelpinnat.
- Takaosan sideliitos (syndesmosis), jossa ristiluun ja suoliluun kyhmyjä yhdistävät vahvat sidekudosrakenteet.
Nivelkapseli ja nivelsiteet
Risti-suoliluuniveltä ympäröi nivelkapseli, joka kiinnittyy lähelle nivelen reuna-alueita. Kapselia ja nivelen toimintaa tukevat useat eri suunnista kulkevat nivelsiteet. Etupuolelta niveltä tukee ohuehko, mutta toiminnallisesti tärkeä etummainen ristiluu-suoliluuside (lig. sacroiliacum anterius). Takaosassa niveltä tukee vahva keskimmäinen ristiluu-suoliluuside (lig. sacroiliacum interosseum), joka täyttää ristiluun ja suoliluun välisen tilan. Tämän rakenteen päällä kulkee takimmainen ristiluu-suoliluuside (lig. sacroiliacum posterius), joka peittää nivelen takaosan alueen ja saa suoliluut vetäytymään sisäänpäin kohti ristiluuta seisoma-asennossa, mikä tukevoittaa niveltä merkittävästi.
Nivelen vakautta lisää myös lantion taka-alaosassa sijaitseva erittäin vahva ristiluu-istuinkyhmyside (lig. sacrotuberale), joka yhdistää ristiluun istuinluun kyhmyyn (tuber ischiadicum. Samankaltainen rooli on ristiluu-istuinkärkisiteellä (lig. sacrospinale), joka kulkee istuinluun kärjen (spina ischiadica) ja ristiluun/häntäluun välillä ja rajoittaa näiden rakenteiden keskinäisiä liikkeitä. Lisäksi suoliluu-lanneside (lig. iliolumbale), joka tukee lannerangan ja lantion yhtymäkohtaa, osallistuu SI-nivelen vakauttamiseen.
Nivelen liikkeet
SI-nivelen nivelpintojen epäsäännöllinen muoto ja vahvat sidekudosrakenteet tekevät tästä nivelellä vähäliikkeisen rakenteen, jota joskus kutsutaan puolijäykäksi niveleksi (art. amphiarthrosis). Pieni rotaatioliike kuvataan yleensä nutaationa ja vastanutaationa: nutaatiossa ristiluun yläosa kallistuu eteenpäin, kun taas vastanutaatiossa se kallistuu taaksepäin. Liikelaajuus jää käytännössä muutamaan asteeseen, mutta siitä huolimatta tämä pieni liike on tärkeä alaraajojen ja lantion yhteistoiminnan kannalta esimerkiksi kävelyn aikana. Iän ja erilaisten rakenteellisten muutosten seurauksena SI-nivelen liikkuvuus voi heikentyä tai nivelen pinnat voivat jopa luutua yhteen.
Niveleen liittyviä ongelmia
Risti-suoliluunivelen toimintahäiriöitä, kuten aliliikkuvuutta tai yliliikkuvuutta, pidetään yhtenä mahdollisena lantion ja lanneselän kiputilojen syynä. Ongelmia voi ilmetä etenkin liikkeissä, jotka kuormittavat niveltä voimakkaasti, esimerkiksi alaraajan ojentamisessa. Ennen epäilyä SI-nivelen toimintahäiriöstä kipujen aiheuttajana on tärkeää sulkea pois muut selkäsairaudet, kuten nikamasiirtymät (spondylolisteesi), välilevyjen ongelmat ja hermojuuriperäiset oireet.
Patrickin testillä (FABER) pyritään provosoimaan SI-nivelen mahdollista kipua. Testissä potilaan tutkittava alaraaja asetetaan fleksioon, abduktioon ja uloskiertoon toisen jalan päälle. Samanaikaisesti hoitaja stabiloi vastakkaisen puolen suoliluuta ja painaa testattavan jalan polven yläpuolta loitonnussuuntaan, jolloin nivelen ahtautuminen voi provosoida mahdollisen kivun esille.
Selkärankareuma voi oireilla myös SI-nivelen alueella. Sen tyypillisiä oireita ovat selkäkipu ja selkärangan jäykkyys, erityisesti aamuisin. Tyypillisesti aamupäivän aikana tapahtuva liikkuminen vähentää jäykkyyttä. Oireet alkavat usein 25 ikävuoden jälkeen, mutta harvemmin yli 40-vuotiaana. Miehillä oireet ovat yleensä voimakkaampia, minkä vuoksi valtaosa diagnoosin saaneista on miehiä. Magneettikuvaus voi paljastaa tulehduksellisia muutoksia varhaisessa vaiheessa etenkin risti-suoliluunivelessä, mutta myös muiden nivelten ja rakenteiden tulehdukset ovat mahdollisia. Selkärankareuman taustalla on usein geneettinen alttius (HLA-B27), vaikka tarkka aiheuttaja on edelleen tuntematon.
Selkärankareuma (ankylosoiva spondyliitti) voi oireilla risti-suoliluunivelen alueella. Sen tyypillisimpiä oireita ovat selkäkipu ja selkärangan jäykkyys, jotka esiintyvät etenkin aamuisin. Usein aamupäivän aikana tapahtuva liikkuminen lievittää näitä oireita. Vaiva puhkeaa useimmiten noin 25 ikävuoden jälkeen, mutta harvemmin yli 40-vuotiaana. Miehillä oireet ovat yleensä voimakkaampia, mistä syystä valtaosa diagnoosin saaneista on miehiä. Magneettikuvauksella voidaan havaita varhaisia tulehduksellisia muutoksia etenkin risti-suoliluunivelessä, mutta selkärankareuman yhteydessä myös monet muut nivelet ja rakenteet voivat tulehtua. Taustalta löytyy usein geneettinen alttius (HLA-B27), vaikka sairauden tarkkaa aiheuttajaa ei vielä täysin tunneta.
Niveltyyppi:
- Tasonivel (art. plana) tai epäsäännöllinen nivel
Liikelaajuudet:
- Nutaatio – vastanutaatio (liike vain muutamia asteita)
Häpyliitos – symphysis pubica
Liitoksen rakenne
Häpyliitos on kahden häpyluun (os pubis) väliin jäävä rustoinen liitos, jossa luita yhdistää niiden välissä sijaitseva nivellevy (discus interpubicus). Nivellevy kiinnittyy häpyluiden mediaalireunojen häpyliitospintoihin (facies symphysialis ossis pubis). Naisilla tämä nivellevy on usein hieman leveämpi, mikä on yhteydessä lantion rakenteellisiin erovaisuuksiin sukupuolten välillä.
Nivelsiteet
Häpyliitosta tukee ylhäältä häpyliitoksen päällysside (lig. pubicum superius), joka yhdistää häpyluut toisiinsa, kulkien häpyliitoksen yläpuolelta. Tämä side saa alkunsa häpyluiden harjanteista. Alapuolella kulkee puolestaan häpyliitoksen alaside (lig. pubicum inferius), jota kutsutaan myös kaarisiteeksi (lig. arcuatum pubis). Se vahvistaa liitosta alapuolelta ja pyöristää häpyluiden alahaarojen muodostamaa kulmaa. Nämä nivelsiteet tukevat lantion etuosan vakautta ja rajoittavat häpyliitoksen liikettä.
Liitoskohtaan liittyviä ongelmia
Häpyliitoksen kiputilat eivät ole kovin yleisiä, mutta niitä voi esiintyä etenkin raskaana olevilla, synnyttäneillä tai urheilijoilla. Raskauden loppupuolella hormonaaliset muutokset pehmentävät sidekudoksia, jolloin lantion nivelet ja liitokset löystyvät. Tämä voi joissakin tapauksissa lisätä lantion etuosaan kohdistuvaa kuormitusta ja aiheuttaa kipua. Lisäksi raskauden loppuvaiheessa kehon muuttuva painopiste ja mahdolliset muutokset kävelyn biomekaniikassa voivat lisätä lantion kuormitusta ja pahentaa oireita entisestään.
Liitostyyppi:
- Nivellevyn yhdistämä luiden rustoinen liitos (symphysis)
Liikelaajuudet:
- Pientä joustoliikettä