Flexor digitorum superficialis – sormien pinnallinen koukistajalihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Flexor digitorum superficialis -lihaksen olka-kyynärluupää lähtee olkaluun sisäsivunastasta sekä kyynärluun yläosassa sijaitsevasta varislisäkkeestä. Värttinäluupää puolestaan saa alkunsa värttinäluun proximaaliselta etupinnalta. Näiden päiden välistä kulkee keskihermo (n. medianus) kohti rannetta. Lihaksen lihasrunko on huomattavan leveä muihin alueen lihaksiin verrattuna, ja tämä pitää paikkansa erityisesti lihaksen yläosassa.

Kyynärvarren alaosassa lihas muuttuu jännemäiseksi rakenteeksi, haarautuen neljään erilliseen jänteeseen. FDS jänteet kulkevat rannekanavassa pinnallisemmin kuin sormien syvän koukistajalihaksen (m. flexor digitorum profundus, FDP) jänteet. Rannekanavassa molempien lihasten jänteet kulkevat yhteisen jännetupin sisällä. Jänteet jatkavat matkaansa ranteen ja kämmenen kautta suunnaten lopulta kohti sormia 2–5, joihin ne kiinnittyvät.

Lihaksen jänteet kiinnittyvät sormien keskiluihin haarautuvien päiden välityksellä, jotka muodostavat aukon (hiatus tendineus). Tämä aukko mahdollistaa sormien syvän koukistajalihaksen jänteiden kulkemisen kyseisen lihaksen jänteiden alta sormien kärkiluihin asti.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Flexor digitorum superficialis -lihaksen ensisijainen rooli on sormien 2–5 koukistaminen. Lihaksen kiinnittyessä sormien keskiluihin, se vaikuttaa pääasiallisesti sormien keskinivelten (articulationes interphalangeales proximales, PIP) ja sormien tyvinivelten (articulationes metacarpophalangeales, MCP) liikkeisiin. Lisäksi FDS osallistuu ranteen koukistukseen, jolloin käsi kääntyy kämmenen puolelle, sekä avustaa kyynärnivelen koukistamisessa.

Puristusvoima ja yleinen terveydentila

Ihmisellä sormien koukistajalihakset ovat tyypillisesti vahvempia kuin niiden ojentajat. Tämä johtuu kehityshistoriallisesta tarpeesta tehokkaaseen tartuntavoimaan. Käsien puristusvoima, johon osallistuu useita lihaksia, korreloi voimakkaasti ihmisen yleisen terveydentilan ja kunnon kanssa, erityisesti iäkkäiden henkilöiden keskuudessa. Yksinkertaisella kättely-puristustestillä voidaankin saada hyvä kuva ihmisen yleisestä lihaskunnosta. Vaikka puristusvoimalla ja ihmisen terveydellä ei ole suoraa yhteyttä, se kuvastaa osuvasti lihaksiston yleistä kuntoa.

Lihakseen liittyviä ongelmia

Jännetuppitulehdukset ovat yleisiä kyynärvarren alueella. Kuten monet muutkin kyynärvarren lihakset, sormien pinnallinen koukistajalihas voi olla altis näille ärsytystiloille. Ongelmat ilmenevät tyypillisesti lihaksen jänteiden ja niitä ympäröivien jännetuppien tulehduksina (tendovaginiitti), joiden seurauksena voi olla paikallista kipua, turvotusta sekä liikerajoituksia.

Lisäksi sormien pinnallisen koukistajalihaksen jänteiden kulku rannekanavassa voi olla yhteydessä rannekanavaoireyhtymään, yläraajan yleisimpään perifeerisen hermon pinnetilaan. Tämä vaiva johtuu rannekanavassa kulkevan keskihermon (nervus medianus) puristuksesta, ja sen voivat aiheuttaa useat tekijät, kuten jänteiden turvotus, ranteen poikkisiteen kiristyminen, vammat tai gangliot. Rannekanavaoireyhtymän yhteydessä käsien ja sormien toiminta voi häiriintyä, ja oireet voivat vaihdella kivusta ja tunnottomuudesta aina lihasheikkouteen asti.

Rannekanavaoireyhtymää epäiltäessä ja tutkittaessa voidaan hyödyntää useita testejä, kuten Tinelin testiä, jossa rannekanavan alueelle koputetaan sormilla tai Phalenin testiä, jossa rannekanavaa pyritään ahtauttamaan entisestään asettamalla kämmenselät vastakkain. Tällöin ranteet ovat noin 90 asteen koukistuksessa ja asentoa ylläpidetään noin 30 sekuntia. Molemmat testit saattavat provosoida oireita ja vahvistaa epäilyä oireiden aiheuttajasta.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Flexor digitorum superficialis -lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio voidaan toteuttaa kyynärvarren etupuolelta, kun asiakas on istuma- tai selinmakuuasennossa. Aluksi paikanna olkaluun sisäsivunasta ja pyri hahmottamaan kyynärluun varislisäke, rannekanava ja sormien keskiluiden sijainnit, jotka auttavat saamaan käsityksen lihaksen kulusta ja sijainnista.

Palpoinnin aikana pyydä asiakasta vetämään sormia 2–5 koukistukseen, samalla kun omilla sormillasi vastustat liikettä. Aloita lihaksen palpointi sen lähtökohdista ja etene kohti rannekanavaa sekä edelleen kohti kiinnityskohtia. Palpoinnin aikana on tärkeää pyytää asiakasta välttämään ranteen koukistusliikettä, sillä tämä jännittää päällä olevia pinnallisempia lihaksia ja voi vaikeuttaa FDS-lihaksen erottamista.