Flexor digitorum longus – varpaiden pitkä koukistajalihas
Pohkeen syvälihaksia
Flexor digitorum longus (FDL) eli varpaiden pitkä koukistajalihas on yksi kolmesta pohkeen syvälihasaition pitkästä lihaksesta. Se sijaitsee näistä mediaalisimpana, eli kaikkein sisimpänä lihaksena, ja sen lateraalipuolella on takimmainen säärilihas (m. tibialis posterior). FDL vastaa toisen, kolmannen, neljännen ja viidennen varpaan (II–V) koukistusliikkeistä. Se on pidempi kahdesta varpaita koukistavasta lihaksesta, ja näistä toinen on varpaiden lyhyt koukistajalihas (m. flexor digitorum brevis), joka kuuluu jalkaterän lyhyisiin lihaksiin ja sijaitsee jalkapohjan alueella.
Lihaksen lähtökohdat (origot):
-Tibia • sääriluun takaosan keskikolmannes
Lihaksen kiinnityskohdat (insertiot):
-Phalanx distalis, digiti 2–5 • varpaiden 2–5 kärkiluihin
Tehtävät:
-Varpaiden 2–5 flexio (koukistus)
-Nilkan plantaariflexio (jalkaterän taivuttaminen jalkapohjan suuntaan)
-Nilkan inversio (jalkaterän kääntäminen sisäänpäin)
Toiminnallinen tehtävä:
-Tukee jalkaterän pitkittäisholvia sekä telaluuta
Hermotus:
-n. tibialis (L5, S1, 2)
Kuva flexor digitorum longus lihaksen lähtökohdat & kiinnityskohdat
Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne
Varpaiden pitkä koukistajalihas (FDL) lähtee sääriluun takapinnalta, noin keskikolmanneksen alueelta. Lähtökohta sijaitsee leveän kantalihaksen viivan (linea musculi solei) alapuolella. Lihaksen kapea ja pitkänomainen lihasrunko kulkee sääriluun takapinnalla kohti nilkkaa. Sen jänne kulkee sisäkehräksen (malleolus medialis) takaa, jossa sitä pitää paikallaan koukistajalihasten pidäkeside (retinaculum flexorum). Sisäkehräksen takaa jänne jatkuu jalkapohjaan, jossa se kulkee pinnallisesti suhteessa isovarpaan koukistajalihaksen jänteeseen, johon se saattaa myös kiinnittyä. Jalkapohjassa FDL:sen jänne haarautuu neljäksi erilliseksi jänteeksi ja kiinnittyy lopulta varpaiden 2–5 kärkiluiden tyveen jalkapohjan puoleiselle pinnalle.
Lihaksen toimintaa tukee erityisesti nelikulmainen jalkapohjan lihas (m. quadratus plantae). Tämä lihas lähtee kantaluusta ja kiinnittyy varpaiden pitkän koukistajalihaksen jänteeseen. Se stabiloi jännettä ja vetää sitä taaksepäin, tehostaen näin jänteen asentoa ja toimintaa.
Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia
Nimensä mukaisesti varpaiden pitkä koukistajalihas (FDL) vastaa varpaiden koukistusliikkeistä. Se vaikuttaa varpaiden 2–5 kärkinivelten, keskinivelten ja tyvinivelten flexioon eli koukistusliikkeeseen. Isovarpaalla on oma erillinen lihasjärjestelmänsä, joka vastaa sen liikkeistä.
FDL toimii myös avustavana lihaksena nilkan ja jalkaterän liikkeissä, erityisesti plantaarifleksiossa, eli nilkan alaspäin suuntautuvassa liikkeessä, joka tapahtuu varpaille noustessa. Se osallistuu lisäksi jalkaterän inversioon, jossa jalkaterä kääntyy sisäänpäin. Toiminnallisesti lihas on tärkeä jalkaterän normaalin biomekaniikan kannalta, ja se tukee jalkaterän pitkittäisiä kaaria sekä telaluun (talus) asentoa. Lihas ei ole voimakkaasti aktiivinen paikallaan seistessä, mutta painon siirtyessä päkiälle sen aktivaatio kasvaa
Lihakseen liittyviä ongelmia
Lihaksen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa erilaisia ongelmia jalkaterässä tai varpaissa. Varpaiden virheasennot, kuten vasara- tai saksivarpaat, ovat suhteellisen yleisiä löydöksiä. Jos varpaiden havaitaan olevan voimakkaasti koukistuneessa asennossa, tämä saattaa viitata liialliseen jännitystilaan tässä tai muissa varpaita koukistavissa lihaksissa. Virheasennot voivat myös johtua muista syistä, kuten epäsopivista jalkineista, nivelsairauksista tai jalkaterän toimintahäiriöistä.
Lisäksi lihaksen jänteen turpoaminen voi johtaa tarsaalitunnelin ahtautumiseen (tarsaalitunnelioireyhtymä). Tämä voi aiheuttaa neurovaskulaarisen pinnetilan nilkan ja jalkaterän alueella. Oireet vaihtelevat kivusta ja puutumisesta pistelyyn ja muihin tyypillisiin hermopinneoireisiin, jotka tuntuvat usein jalkaterän sisäsyrjällä tai varpaissa. Näissä tapauksissa on tärkeää tunnistaa oireiden perimmäinen syy, joka voi olla esim. rakenteellinen poikkeama, sairaus tai muu ongelma, ja ohjata asiakas oikean asiantuntijan arvioon.
Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio
Varpaiden pitkä koukistajalihas on yksi helpoimmin palpoitavista pohkeen syvälihasaitiossa sijaitsevista lihaksista, koska se sijaitsee aition sisimmässä osassa, ja siksi sen lihasrunkoon pääsee helpoiten käsiksi. Aloita paikantamalla sääriluun sisäreunan takapinta, sisäkehräs sekä varpaiden kärkiluut jalkapohjan puolelta, mikä auttaa hahmottamaan lihaksen sijainnin ja kulkureitin.
Palpaation suorittamiseksi aseta asiakas vatsamakuulle ja koukista polvea. Pyydä asiakasta vuorotellen koukistamaan ja rentouttamaan varpaita. Näin voit tunnustella lihaksen ja sen jänteen aktivoitumista nilkan sisäkehräksen takaa. Seuraa lihaksen jännittymistä ylös sääriluun takapuolelle niin pitkälle kuin tunnet lihaksen vielä jännittyvän.
Tehtäväkirja
Tehtävä 1:
Voit vapaasti tallentaa ja tulostaa alla olevan kuvan.
- Väritä kuvan luupohjaan lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat.
- Piirrä kyseessä olevan lihaksen lihasrunko.
- Kirjoita oheiseen pohjaan:
- Lihaksen nimi suomeksi ja latinaksi.
- Lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat suomeksi ja latinaksi.
- Lihaksen tehtävät.
