Extensor pollicis brevis – peukalon lyhyt ojentajalihas
Kyynärvarren lihaksia
Extensor pollicis brevis (EPB) eli peukalon lyhyt ojentajalihas on yksi kyynärvarren ojentajapuolen syväkerroksen viidestä lihaksesta ja lyhyempi kahdesta peukaloa ojentavasta lihaksesta. Sen lihasrunko sijaitsee kahden merkittävän peukalon lihaksen välissä: peukalon pitkä ojentajalihas (m. extensor pollicis longus, EPL) ja peukalon pitkä loitontajalihas (m. abductor pollicis longus, APL).
Lihaksen lähtökohdat (origot):
-Radius • värttinäluu, posteriorinen pinta
-Membrana interossea antebrachii • kyynärvarren luuvälikalvo
Lihaksen kiinnityskohdat (insertiot):
-Phalanx proximalis pollicis • peukalon tyviluu
Tehtävät:
-Peukalon extensio (ojennus) MCP- ja CMC-nivelistä
-Ranteen radiaalideviaatio (käden kääntyminen värttinäluun suuntaan)
Hermotus:
-n. radialis (C7, 8)
Kuva extensor pollicis brevis lihaksen lähtökohdat & kiinnityskohdat
Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne
Lihaksen lähtökohta sijaitsee värttinäluun takapinnalla, tarkemmin sen alakolmanneksen alueella. Lisäksi se lähtee kyynärvarren luiden välisestä luuvälikalvosta. Tämä lähtökohta sijaitsee hieman lähempänä rannetta verrattuna peukalon pitkään ojentajalihakseen.
Lihasrunko muuttuu jänteeksi värttinäluun distaalipään alueella, kulkee ojentajien pidäkesiteen (retinaculum extensorum) alta ja jatkuu pitkin peukalon kämmenluun ulkoreunaa. Jänne kiinnittyy lopulta peukalon tyviluun kädenselän puoleiselle pinnalle.
Lihas sijaitsee lähellä peukalon pitkää loitontajalihasta, ja yhdessä niiden jänteet muodostavat “anatomisen nuuskakuopan” ulkoreunan. Nämä lihakset voivat olla myös yhteensulautuneita.
Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia
Koska lihas kiinnittyy peukalon tyviluuhun, sen toiminta vaikuttaa peukalon tyviniveleen (art. metacarpophalangealis pollicis) aikaansaaden sen ojentumisen. Lisäksi lihas osallistuu peukalon kämmennivelen (art. carpometacarpea pollicis) ojennukseen ja avustaa ranteen radiaalideviaatiota, liikettä, jossa ranne kääntyy värttinäluun suuntaan.
Lihakseen liittyviä ongelmia
Lihaksen jänne kulkee De Quervainin jännetupessa yhdessä APL-lihaksen jänteen kanssa, ja lihaksen toimintahäiriöt voivat liittyä tämän jännetupin ärsytykseen. Oireet tyypillisesti ilmenevät värttinäluun distaalipään lateraalipuolella ja voivat pahentua, kun peukalo viedään nyrkistetyn käden sisään ja tehdään ranteen ulnaarideviaatioliike, jossa ranne kääntyy kyynärluun suuntaan.
Kyseessä voi olla niin kutsuttu stenosoiva jännetuppitulehdus (tendovaginiitti), jossa kudosten turpoamisen vuoksi jänteiden kulku jännetupessa ahtautuu. Tämä voi aiheuttaa kivun lisäksi muita oireita, kuten liikerajoitusta, napsumista ja krepitaatiota, joka tarkoittaa rutinaa liikkeen aikana.
Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio
Palpoinnissa lihaksen jänteen kulun hahmottaminen nuuskakuopan ulkoreunalla on hyvä aloituskohta. Paras asento palpaatiolle on, kun asiakas on joko selinmakuulla tai istuma-asennossa ja palpoitava käsi on pronatoituna, eli kämmen alaspäin.
Aloita määrittämällä lihaksen lähtökohta, joka löytyy värttinäluun alakolmanneksen dorsaalipuolelta, ja jatka paikantamalla lihaksen kiinnityskohta peukalon tyviluun tyvessä. Näiden maamerkkien avulla saat määriteltyä lihaksen raja-alueet. Palpoinnin aikana vastusta asiakkaan suorittamaa hitaasti toistuvaa peukalon tyvinivelen ojennusliikettä.
Palpaatio alkaa lihaksen kiinnityskohdasta ja jatkuu edeten kohti ranteen lateraalireunaa. Jatka sitten kohti värttinäluun lähtökohtaa, ja etene niin pitkälle kuin pystyt tuntemaan lihaksen jännittymisen otteesi alla.
Tehtäväkirja
Tehtävä 1:
Voit vapaasti tallentaa ja tulostaa alla olevan kuvan.
- Väritä kuvan luupohjaan lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat.
- Piirrä kyseessä olevan lihaksen lihasrunko.
- Kirjoita oheiseen pohjaan:
- Lihaksen nimi suomeksi ja latinaksi.
- Lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat suomeksi ja latinaksi.
- Lihaksen tehtävät.
