Extensor digitorum – sormien ojentajalihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Sormien ojentajalihas lähtee olkaluun ulkosivunastasta, joka tunnetaan yleisesti ojentajalisäkkeenä. Tämä kohta on yleinen lähtökohta useammille kyynärvarren ojentajapuolen pinnallisille lihaksille. Lisäksi osa lihaksen syistä saa alkunsa kyynärvarren peitinkalvosta.

Kun tarkastellaan kyynärvarren alemman kolmanneksen aluetta, huomataan lihaksen lihasrungon jakautuvan neljäksi erilliseksi jänteeksi. Nämä jänteet kulkevat yhteisen jännetupen sisällä ja ojentajien pidäkesiteen (retinaculum extensorum) alta ranteen alueella, ja jatkavat siitä kohti sormia. Samassa jännetupissa kulkee etusormen ojentajalihaksen (m. extensor indicis) jänne.

Kiinnityskohtiinsa sormien 2–5 keski- ja kärkiluissa, se kiinnittyy niin kutsutun aponeurosis dorsaliksen eli kädenselän puoleisten kalvojänteiden välityksellä. Kyseessä on monimuotoinen sidekudosrakenne, johon monet sormien liikkeisiin vaikuttavat lihakset kiinnittyvät, minkä vuoksi ne usein mainitaan näiden lihasten yleisenä kiinnityskohtana.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Sormien ojentajalihaksen ensisijainen tehtävä on ojentaa sormia 2–5. Peukalon ojentamiseen lihas ei vaikuta, sillä peukalolla on omat erilliset ojentajalihaksensa. Vaikka lihaksen päätehtävä on sormien ojennus, se tukee myös ranteen ojentamista kädenselän puolelle, jota voidaan kutsua myös ranteen dorsiflexioksi. Lisäksi, koska lihas kulkee kyynärnivelen yli, useiden muiden kyynärvarren lihasten tavoin, sillä on mahdollinen, joskin heikko vaikutus kyynärnivelen liikkeisiin.

Sormien ojentajalihas toimii vastavaikuttajana (antagonistina) vahvemmille sormien koukistajalihaksille. Toisin sanoen, kun yksi lihas koukistaa, toinen ojentaa ja päinvastoin. Näiden ja lukuisten muiden lihasten muodostama lihasjärjestelmä mahdollistaa sormien ja ranteen tarkan ja koordinoidun liikkeen, mikä on elintärkeää monissa arkipäivän toiminnoissa, kuten kirjoittamisessa, tarttumisessa, otteen irrottamisessa ja monissa muissa arkisissa tehtävissä.

Lihakseen liittyviä ongelmia

Sormien ojentajalihas on yksi kyynärvarren ojentajapuolen lihaksista, joka on altis “tenniskyynärpääksi” kutsutulle ongelmalle, erityisesti sen lähtökohdan jännealueella. Tämä ongelma syntyy, kun jännealueelle kasaantuu mikrotraumoja. Ne voivat johtua joko kroonisesta kuormituksesta, staattisesta rasituksesta tai äkillisestä voimakkaasta ylikuormituksesta, joka ylittää lihaksen ja erityisesti jännealueen palautumiskyvyn. Tämä ylikuormitus voi aiheuttaa kipua ja toiminnan heikentymistä, mikä puolestaan voi vaikuttaa puristusvoimaan. Erityisesti ranteen ojentaminen käsi nyrkistettynä voi olla kivuliasta.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Sormien ojentajalihas on pinnallinen, joten sen toiminnan havainnointi ja palpaatio on suhteellisen helppoa. Aloittaaksesi, pyydä asiakasta suorittamaan pianonsoiton kaltaista liikettä sormillaan. Tämän ansiosta voit havaita lihasrungon liikkeet kyynärvarressa sekä huomata jänteiden aktiivisuuden kämmenselän alueella.

Palpoinnin suorittamiseksi on suositeltavaa, että asiakas on istuma-asennossa tai selinmakuulla. Asiakkaan käsi tulisi pitää pronaatioasennossa, eli kämmen alaspäin. Alkuvaiheessa paikanna olkaluun ulompi sivunasta ja yritä hahmottaa kalvojänteiden kulku kämmenselän alueella. Tämä antaa sinulle käsityksen lihaksen raja-alueista.

Kun jatkat palpaatiota, pyydä asiakasta suorittamaan sama pianonsoitto-liike kevyesti. Tämän ansiosta voit tuntea lihaksen rytmisen jännittymisen otteesi alla. Tärkeää on myös tiedostaa, että etu- ja pikkusormen ojentajalihas aktivoituu samanaikaisesti, minkä vuoksi voit palpoida lihakset yhdessä. Jatka jänteiden seurantaa ranteesta, kämmenen alueen läpi ja jatka pitkin sormia niin pitkälle kuin pystyt ne tuntemaan.