Biceps brachii – hauislihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Hauislihaksella on kaksi lähtökohdiltaan erillistä päätä: pitkä ja lyhyt pää. Pitkä pää, jonka jänneosuus on pitkä, saa alkunsa olkanivelen nivelkuopan yläpuolisesta kyhmystä. Nivelkuopan alueella, sillä on myös yhteys lapaluun nivelkuopan rustorenkaaseen (labrum). Olkanivelen alueella se kulkee nivelkapselin sisällä ja jatkuu ulos tullessaan jännetupen suojaamana, kulkien olkaluun etu-yläosassa sijaitsevassa olkakyhmyjen välisessä uurteessa (sulcus intertubercularis). Kyseisessä uurteessa sitä pitää paikallaan olkaluun poikittaisside (lig. transversum humeri), joka yhdistää pienen ja ison olkakyhmyn.

Lihaksen lyhyt pää lähtee sen sijaan lapaluun etupuolella olevasta korppilisäkkeestä yhdessä korppilisäke-olkaluulihaksen (m. coracobrachialis) kanssa. Lyhyt ja pitkä pää yhdistyvät olkavarren alueella muodostaen yhden yhtenäisen lihasrungon. Kyynärtaipeen alueella lihas muuttuu vahvaksi, palpoitavaksi jänteeksi, joka kiinnittyy värttinäluun etu-yläpinnalla sijaitsevaan kyhmyyn. Värttinäluun ja hauislihaksen jänteen välissä on limapussi. Lisäksi lihas kiinnittyy kyynärvarren peitinkalvoon, johon se liittyy jänteestä mediaalisesti lähtevällä hauislihaksen kalvojänteellä (aponeurosis m. bicipitis brachii). Tätä kalvojännettä kutsutaan joskus nimellä lacertus fibrosus.

Pienellä osalla väestöä (noin 10 %) hauislihaksessa voi olla myös kolmas pää, joka lähtee olkavarsilihaksen (m. brachialis) ylä-sisäosasta ja yhtyy lihasrunkoon.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Hauislihas on biartikulaarinen lihas, mikä tarkoittaa, että se kulkee sekä olkanivelen että kyynärnivelen yli ja vaikuttaa molempien nivelten toimintaan. Hauislihaksen päätehtäviin kuuluu kyynärnivelen koukistaminen sekä kyynärvarren ja käden ulkokiertoliike, jota kutsutaan supinaatioksi. Kyynärnivelen koukistamisessa hauislihas on suhteellisen inaktiivinen, jos käsi on kyynärvarresta pronatoituna. Supinaatioliikkeeseen se osallistuu erityisesti, kun liike on nopea tai siihen kohdistuu vastustusta. Hauislihas on voimakkaimmillaan supinaatioliikkeessä, kun kyynärnivel on koukistettuna noin 90 asteen kulmassa ja kyynärvarsi on pronatoituneena. Lihaksella on myös tärkeä rooli kyynärnivelen suoristumisen estämisessä (isometrinen lihastyö) tai jarruttamisessa (eksentrinen lihastyö) vastuksen alla, mikä tapahtuu esimerkiksi lasta sylissä kantaessa.

Kyynärnivelen liikkeiden lisäksi hauislihas kykenee koukistamaan ja lähentämään olkaniveltä. Hauislihaksen pitkä pää ei ole merkittävä ainoastaan liikkeen kannalta, vaan se myös vakauttaa olkaniveltä pitämällä olkaluun päätä paikallaan lapaluun nivelkuopassa. On kuitenkin syytä mainita, että hauislihaksen roolista olkanivelen vakauttajana on olemassa eriäviä näkemyksiä.

Hauislihaksen merkittävin vastavaikuttajalihas (antagonisti) on olkavarren takapuolella sijaitseva kolmipäinen olkalihas (m. triceps brachii).

Hauislihakseen liittyvät vammat

Hauislihaksen pitkän pään jänteen repeämät ovat melko yleisiä, erityisesti yli 40-vuotiailla miehillä. Usein repeämän taustalla on jänteen rappeuttava (degeneratiivinen) ärsytystila, kuten tendinopatia tai tendiniitti. Olkapääkivun yhtenä mahdollisena aiheuttajana tulisi pitää mielessä hauiksen jänteen tendinopatia, joka on yleensä mahdollista tunnistaa huolellisen haastattelun ja liiketestien, kuten Speedin testin avulla. Tässä testissä vastustetaan olkanivelestä 90 asteen koukistettuna olevan suoran käden ylösnostoa. Tällaisen ärsytystilan varhainen tunnistaminen ja hoito on olennaista, jotta voidaan estää tilanteen paheneminen, kroonistuminen ja jänteen kestävyysominaisuuksien heikkeneminen.

Vaikka hauislihaksen yläosan repeämät ovat yleisempiä, myös alaosan vauriot ovat mahdollisia. Hauislihas on tärkein lihas kyynärvarren supinaatiossa, ja sen vaurioituminen voi merkittävästi heikentää kyynärvarren ulkokiertoliikkeen voimaa. Mielenkiintoista kyllä, kyynärnivelen koukistusvoima ei yleensä heikkene yhtä voimakkaasti, vaikka lihas olisi vaurioitunut.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Lihaksen palpaatiossa on suositeltavaa, että asiakas on selinmakuulla tai istumassa. Aloita paikantamalla korppilisäke sekä värttinäluun proksimaalinen pää. Tämän jälkeen hahmota lihaksen kulku näiden kahden pisteen välillä.

Kun tunnustelet lihasta, pyydä asiakasta koukistamaan kyynärniveltä samalla, kun vastustat liikettä. Kyynärvarren tulisi olla supinoituneena. Koska hauislihas sijaitsee pinnallisesti, sen jännittymisen voi useimmiten tuntea helposti ja myös havaita selvästi useimmilla asiakkailla.

Lopuksi kannattaa palpoida hauislihaksen jänne kyynärnivelen alueelta. Vastusta taas asiakkaan tekemää kyynärnivelen koukistusliikettä käsi supinoituna. Pyydä asiakasta vuorotahtisesti rentouttamaan ja jännittämään lihasta; tällöin jänteen voi yleensä löytää helposti. Huomaa, että jänne sijaitsee kyynärnivelen alueella kulkevista jänteistä ulompana, eli lateraalisesti, kun taas olkavarsilihaksen jänne sijaitsee hieman sisempänä.