Kyynärvarren koukistajapuolen lihakset
Kyynärvarren lihaksia
Kyynärvarren koukistajapuolen lihakset (mm. flexores antebrachii)
Kyynärvarren koukistajapuolen lihakset koostuvat kahdeksasta erillisestä lihaksesta. Useiden näiden lihasten yhteisenä lähtökohtana toimii olkaluun sisäsivunasta, jota kutsutaan myös koukistajalisäkkeeksi (epicondylus medialis humeri). Ryhmänä lihakset kiinnittyvät ranne-, kämmen- ja sormiluihin palmaarisesti eli kämmenpuolelle. Lihasten pääasialliset tehtävät liittyvät ranteen ja sormien koukistamiseen sekä kyynärvarren sisäkiertoliikkeeseen. Suurinta osaa näistä lihaksista pitää ranteen tasolla paikallaan koukistajalihasten pidäkeside (retinaculum musculorum flexorum), joka tunnetaan myös nimellä ranteen poikkiside (lig. transversum carpi).
Lihasten kerroksellinen rakenne
Lihakset ovat järjestettyinä kolmeen kerrokseen: pinnalliseen, väli- ja syväkerrokseen.
Välikerroksen lihas on:
Hermotus
Lihasten hermotuksesta vastaa pääasiassa keskihermo (n. medianus), mutta kyynärhermo (n. ulnaris) hermottaa flexor carpi ulnaris -lihaksen sekä osan flexor digitorum profundus -lihaksesta. On syytä huomauttaa, että lihasten myofaskiaaliset toimintahäiriöt voivat johtaa näiden hermojen pinnetiloihin kyynärvarren ja ranteen alueella.
Lihasryhmään liittyviä ongelmia
“Golfaajan kyynärpää” eli mediaalinen epikondyliitti on kohtuullisen yleinen tämän lihasryhmän ylirasituksesta johtuva ongelma. Kipu paikallistuu olkaluun sisäsivunastan alueelle ja provosoituu pronaatio- ja flexio-suuntaisesta rasituksesta. Tyypillisesti kuvantamistutkimuksissa havaitaan mikrovaurioiden kertymistä pronator teres- ja flexor carpi radialis -lihasten proximaalisilla jännealueilla. Vaiva on kuitenkin huomattavasti harvinaisempi kuin tenniskyynärpää (lateraalinen epikondyliitti). Vaivan kuntoutumisen kannalta on tärkeää tunnistaa sille altistaneet liikesarjat. Akuutin tilan väistyttyä lihasryhmän vahvistavat fysioterapeuttiset harjoitteet ovat tärkeitä uusiutumisen ennaltaehkäisyssä.