Supinator – uloskiertäjälihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Uloskiertäjälihaksella on useita lähtökohtia. Se saa alkunsa olkaluun ulkosivunastasta. Toinen luinen lähtökohta on kyynärluun ulkoreunassa sijaitsevasta uloskiertäjälihaksen harjusta. Näiden lisäksi sillä on lähtökohtia kyynärnivelen nivelsiteistä: värttinäluun pään kiertävästä rengassiteestä sekä kyynärnivelen ulommasta sivusiteestä. Sen litteä ja leveä lihasrunko kiertyy värttinäluun yläosan ympäri ja kiinnittyy luun takapintaan, ulkopintaan sekä etupintaan.

Lihaksessa voidaan erottaa kaksi kerrosta: pinnallinen kerros ja syväkerros. Näiden kerrosten välissä kulkee värttinähermon syvempi haara (nervus radialis, ramus profundus).

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Uloskiertäjälihas on tärkeä kyynärvarren supinaatioliikkeelle, jossa kyynärvarsi kääntyy ulospäin siten, että kämmenen etupuoli osoittaa ylöspäin. Supinaatioliikkeessä se tekee yhteistyötä erityisesti hauislihaksen (m. biceps brachii) kanssa. Vaikka molemmat lihakset ovat merkittäviä supinaatioliikkeen kannalta, niiden roolit vaihtelevat kyynärnivelen asennon ja liikkeeseen kohdistuvan vastuksen mukaan. Uloskiertäjälihas vastaa liikkeestä, kun se tehdään ilman vastusta, kun taas nopeassa ja vastustetussa liikkeessä hauislihas tulee voimakkaasti mukaan.

Uloskiertäjälihaksen toiminta ei rajoitu vain liikkeeseen – se myös stabiloi kyynärvarren liikkeitä ja tukee optimaalista asentoa ja linjausta.

Lihakseen liittyviä ongelmia

Lihaksen ylikuormitus ja kireys saattavat johtaa tenniskyynärpään kaltaisiin oireisiin. Tämä tulee ottaa huomioon erityisesti silloin, kun tenniskyynärpään hoitovaste jää vähäiseksi tai tilanne pitkittyy. Ongelmat uloskiertäjälihaksessa voivat johtua akuutista ylikuormituksesta, esimerkiksi toiminnoista, joissa kyynärniveleen kohdistuu merkittävää ulkokiertosuuntaista rasitusta – kuten ruuvimeisselin käyttämisestä. Krooninen ylikuormitus, joka voi syntyä käden ollessa pitkään supinaatiossa tai pronaatiossa, voi myös aiheuttaa ongelmia.

Lisäksi uloskiertäjälihas voi kireytyessään aiheuttaa värttinähermon pinnetilan, jota kutsutaan myös Frohsen oireyhtymäksi. Vaikka tämä on melko harvinainen, se voi aiheuttaa paikallisia oireita kyynärnivelen ja kyynärvarren alueella. Yleisimmin oireet johtuvat hermoihin kohdistuvasta kompressiosta, mikä voi aiheuttaa iskemiasta johtuvaa kipua tai väsymystä. Hermopinneoireet voivat tulla esiin erilaisten testien, kuten kompressiotestin, avulla tai kun asiakkaan suorittamaa supinaatioliikettä vastustetaan, erityisesti jos käsi on lähtöasennoltaan pronaatiossa.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio

Lihaksen palpaatio on helppo suorittaa, kun asiakas istuu. Asiakkaan käden tulisi olla kyynärnivelestä 90 asteen koukistuksessa ja kyynärvarsi neutraalissa kiertoasennossa peukalo ylöspäin. Aluksi paikanna olkaluun ulompi sivunasta, kyynärluun yläosan takaulkoreuna sekä värttinäluun yläosa, joiden avulla voit hahmottaa lihaksen sijaintia.

Kun aloitat palpointia, ota kyynärvarresta tukeva ote ja pyydä asiakasta ulkokiertämään ja rentouttamaan kyynärvarttaan vuorotellen ja kevyesti. Etene palpoidessa lihaksen lähtökohdista kohti sen kiinnityskohtaa. Kehota asiakasta välttämään ranteen liikkeitä palpoinnin aikana, jotta pinnalliset lihakset eivät jännity ja häiritse palpointia.