Kyynärvarren ojentajapuoliset lihakset
Kyynärvarren lihaksia
Kyynärvarren ojentajapuoliset lihakset (mm. extensores antebrachii)
Kyynärvarren ojentajapuolen lihakset koostuvat kymmenestä erillisestä lihaksesta, jos olka-värttinäluulihas (m. brachioradialis) jätetään laskuista pois. Nämä lihakset voidaan jakaa pinnalliseen ja syvään kerrokseen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että pinnalliset lihakset saavat alkunsa olkaluun ulkosivunastasta eli ojentajalisäkkeestä (epicondylus lateralis humeri). Ne kiinnittyvät dorsaalisesti eli kädenselän puolelle ranne-, kämmen- ja sormiluihin. Toiminnallisesti nämä lihakset ovat vastuussa ranteen ja sormien dorsifleksiosta sekä kyynärvarren supinaatiosta. Ranteen tasolla ojentajalihasten jänteitä pitää paikallaan ojentajalihasten pidäkeside (retinaculum musculorum extensorum).
Pinnallisen kerroksen lihakset ovat:
- extensor carpi radialis longus eli ranteen pitkä värttinäluunpuoleinen ojentajalihas
- extensor carpi radialis brevis eli ranteen lyhyt värttinäluunpuoleinen ojentajalihas
- extensor digitorum eli sormien ojentajalihas
- extensor digiti minimi eli pikkusormen ojentajalihas
- extensor carpi ulnaris eli ranteen kyynärluunpuoleinen ojentajalihas
Syvään kerrokseen kuuluvat:
Hermotus
Lihasryhmää hermottaa värttinähermo (n. radialis), joka kulkee lihaskerrosten välissä. Lihasten myofaskiaaliset ongelmat voivat myös olla kytköksissä kyseisen hermon pinnetiloihin.
Lihasryhmään liittyviä ongelmia
Tenniskyynärpää eli lateraalinen epikondyliitti on hyvin yleinen ongelma, joka liittyy kyynärvarren ojentajapuolen lihasten ylikuormitukseen. Tämä vaiva saattaa johtaa pahentuessaan jopa kudosten tulehdustilaan. Tyypillisiä jänteiden mikrovaurioita havaitaan erityisesti extensor carpi radialis brevis- ja extensor digitorum -lihasten jännealueilla. Kipu lokalisoituu usein lähelle lihasryhmän lähtökohtaa, eli ojentajalisäkettä. Kipu yleensä pahenee, kun vastustetaan ranteen ojentamista. Alueella on myös tyypillistä palpointiarkuutta.
Tenniskyynärpäässä puristusvoima saattaa heikentyä, ja toistuvat liikkeet, kuten vasarointi, aiheuttavat kipua. Vaiva ei rajoitu vain fyysisesti aktiivisiin henkilöihin, vaan se on yleinen myös niillä, jotka tekevät staattista näyttöpäätetyötä. Näin ollen sille on alttiina laaja joukko ihmisiä, erilaisten ammatillisten ja harrastustoimintojen kautta.