Extensor hallucis brevis – isovarpaan lyhyt ojentajalihas
Jalkaterän lihaksia
Extensor hallucis brevis (EHB) eli isovarpaan lyhyt ojentajalihas on osa jalanselän pinnallisia lihaksia ja sijaitsee varpaiden lyhyen ojentajalihaksen (m. extensor digitorum brevis, EDB) mediaalipuolella. Sitä voidaankin ajatella EDB:n sisimmäksi osaksi, mutta tyypillisesti isovarvasta liikuttavat lihakset katsotaan omaksi erilliseksi lihasjärjestelmäksi.
Lihaksen lähtökohdat (origot):
-Calcaneus • kantaluu, etu- ja yläpinta
Lihaksen kiinnityskohdat (insertiot):
-Phalanx proximalis hallucis • isovarpaan tyviluu, dorsaalisesti
Tehtävät:
-Isovarpaan extensio (ojennus)
Hermotus:
-n. fibularis profundus (L5, S1)
Kuva extensor hallucis brevis lihaksen lähtökohdat & kiinnityskohdat
Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne
Isovarpaan lyhyt ojentajalihas lähtee kantaluun jalanselän puoleiselta pinnalta eli yläpinnalta, sen etuosasta. Sen lihasrunko sijaitsee pääosin nilkan luiden alueella, kulkien viistosti jalkapöydän poikki kohti kiinnityskohtaansa. Lihas kiinnittyy isovarpaan tyviluun tyveen sen dorsaalipinnalle.
Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia
Lihaksen päätehtävänä on isovarpaan ojentaminen, jota se toteuttaa yhteistyössä isovarpaan pitkän ojentajalihaksen (m. extensor hallucis longus, EHL) kanssa. Lisäksi lihas osallistuu isovarpaan ja ensimmäisen säteen liikkeiden koordinointiin ja hallintaan, jotka ovat tärkeitä normaalin liikkumisen, kuten kävelyn, kannalta.
Windlass-mekanismi
Varpaiden ja erityisesti isovarpaan ojentaminen aktivoi jalkaterän tärkeän windlass-mekanismin. Tämän mekanismin seurauksena jalkapohjassa oleva kantakalvo (aponeurosis plantaris) jännittyy, mikä jäykistää jalkaterää. Kantakalvon kiristymisen seurauksena jalkaterän pitkittäisen kaaren pituus lyhenee ja sen korkeus keskikohdasta kasvaa. Windlass-mekanismi aktivoituu muun muassa kävelyn päätöstukivaiheessa, jolloin painopiste siirtyy päkiälle ja isovarvas ojentuu passiivisesti. Mekanismin toimintaa voi tarkkailla myös silloin, kun varpaita – ja erityisesti isovarvasta – ojennetaan tietoisesti.
Lihaksen liittyviä ongelmia
Isovarpaan lyhyt ojentajalihas voi kärsiä toimintahäiriöistä ja myofaskiaalisista ongelmista. Nämä häiriöt voivat johtaa isovarpaan toiminnallisiin häiriöihin tai virheasentoihin, kuten vaivaisenluuhun (hallux valgus). Toimintahäiriöt saattavat ilmetä esimerkiksi isovarpaan virheellisenä biomekaanisena toimintana tai jalkaterän virheellisenä asentona.
Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio
Lihaksen sijainti on helppo paikantaa jalkapöydän päällä. Paikanna aluksi isovarpaan tyviluu ja laita sormesi tästä osoittamaan kohti sisintä vaajaluuta ja kantaluun etuosaa. Näin saat hyvän kuvan lihaksen sijainnista.
Lihaksen voi lisäksi palpoida helposti jalkapöydän päältä. Pyydä asiakasta ojentamaan isovarvasta samalla kun vastustat liikettä. Aloita palpointi lihaksen lähtökohdasta ja etene kohti isovarvasta. Pyri tunnistamaan samanaikaisesti jännittyvä isovarpaan pitkän ojentajalihaksen jänne, joka näkyy selvästi ensimmäisen jalkapöydänluun päällä.
Tehtäväkirja
Tehtävä 1:
Voit vapaasti tallentaa ja tulostaa alla olevan kuvan.
- Väritä kuvan luupohjaan lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat.
- Piirrä kyseessä olevan lihaksen lihasrunko.
- Kirjoita oheiseen pohjaan:
- Lihaksen nimi suomeksi ja latinaksi.
- Lihaksen lähtö- ja kiinnityskohdat suomeksi ja latinaksi.
- Lihaksen tehtävät.
