Tibialis posterior – takimmainen säärilihas

Lihaksen anatomia: lähtö- ja kiinnityskohdat sekä rakenne

Takimmaisella säärilihaksella on yläosastaan kaksi osaa: ulompi ja sisempi. Sisempi osa lähtee sääriluun takapinnalta, juuri leveän kantalihaksen viivan (linea m. solei) alapuolelta ja säären luita yhdistävästä luuvälikalvosta (membrana interossea). Ulompi osa saa alkunsa pohjeluun takayläpinnalta, noin kahden kolmasosan alueelta. Osa lihaksen säikeistä saattaa lähteä myös pohkeen lihasten välisistä kalvorakenteista (septum intermusculare cruris transversum).

Lihasosat yhtyvät muodostaen lihasrungon, joka kulkee säären luiden takapuolella. Nilkan yläpuolella lihas jää osittain FDL-lihaksen peittämäksi. Lihaksen jänne kulkee sisäkehräksen (malleolus medialis) takaa tarsaalitunnelin kautta. Tällä alueella jännettä pitää paikallaan koukistajien pidäkeside (retinaculum flexorum).

Nilkan sisäsivulla kulkiessaan jalkapohjaan, jänne kulkee pinnallisesti suhteessa nilkan sisäsivusiteeseen (lig. deltoideum). Lihas kiinnittyy monipuolisesti jalkaterän luisiin rakenteisiin. Sen jänne haarautuu ja kiinnittyy vahvimmin veneluun kyhmyyn ja jatkuu siitä sisimpään vaajaluuhun. Lisäksi toinen haara kiinnittyy löyhemmin keskimmäiseen vaajaluuhun ja vaihtelevasti uloimpaan vaajaluuhun sekä kolmen keskimmäisen jalkapöydänluun (II–IV) tyveen jalkapohjan puoleiselle pinnalle. Jänne saattaa kiinnittyä myös kuutioluuhun.

Lihaksen tehtävät ja toiminnallinen anatomia

Takimmaisen säärilihaksen pääasiallinen tehtävä on nilkan inversioliike, jossa jalkaterä kääntyy sisäänpäin. Lisäksi se avustaa plantaarifleksiossa, jossa se tukee voimakasta kolmipäistä pohjelihasta (m. triceps surae).

Takimmainen säärilihas ylläpitää jalkaterän ja pitkittäisen sisäkaaren asentoa, mikä on tärkeää jalkaterän oikeanlaisen toiminnan kannalta. Toiminnallisesti se jarruttaa liiallista jalkaterän pronaatioliikettä kävelyn tai juoksun aikana. Sisäkaaren kohottamisessa lihas toimii erityisesti liikkeessä tai yhdellä jalalla tasapainottelun aikana. Näihin toimintoihin osallistuvat myös useat muut lihakset ja sidekudosrakenteet.

Kuten monien muiden alaraajan lihasten kohdalla, myös takimmaisen säärilihaksen tulisi pystyä työskentelemään pitkäkestoisesti, jotta esimerkiksi juostessa tai kävellessä alaraajan biomekaniikka ei heikkene.

Takimmaiseen säärilihakseen liittyviä ongelmia

Takimmaisen säärilihaksen toimintahäiriöt ja ongelmat voivat johtaa tai olla seurausta jalkaterän kaarien madaltumisesta tai ylipronaatiosta. Lihaksen heikentynyt toiminta voi näkyä kyseisinä muutoksina, erityisesti liikkeen aikana. Muutokset jalkaterän asennossa tai toiminnassa voivat heikentää koko alaraajan biomekaniikkaa ja näkyä esimerkiksi polven liiallisena valgus-asentona.

Takimmaisen säärilihaksen jänne voi urheilijoilla ylikuormittua, ja tätä esiintyy esimerkiksi juoksijoilla tai tennispelaajilla. Vaikka tämä ei ole yleinen ongelma, siihen on syytä kiinnittää huomiota, jos pohkeessa tai nilkan sisäsyrjässä ilmenee kipua. Riski ylikuormitukseen on suurempi henkilöillä, joilla on taipumus liialliseen jalkaterän pronaatioon, sillä jänteeseen kohdistuu toistuvaa venytyskuormitusta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa mikrotraumojen kasautumista jännealueelle. Erityisesti pitkäkestoisissa lajeissa, kuten maratonjuoksussa tai triathlonissa, ylikuormitusongelmien riski kasvaa. Tilanne vaatii sekä lepoa että kuntouttavia toimenpiteitä, ja jos ongelmaa ei hoideta, se voi vaikuttaa negatiivisesti urheilusuoritukseen ja lisätä muiden vammojen riskiä. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa ongelmien ratkaisemisessa, kuten useimmissa urheiluvammoissa.

Lihaksen sijainnin määrittäminen ja palpaatio
Takimmaisen säärilihaksen palpointi on haastavaa, ja erityisesti lihasrungon tunnistaminen vaatii usein taitoa. Kuitenkin jänteen palpaatio on suhteellisen yksinkertaista, ja se kannattaa tehdä asiakkaan ollessa vatsamakuulla. Aloita palpointi hahmottamalla jänteen laajat kiinnityskohdat jalkaterän luissa ja paikanna myös sisäkehräs, jonka takaa jänne kulkee. Tämä antaa sinulle käsityksen jänteen kulusta ja sijainnista.

Vastusta asiakkaan suorittamaa kevyttä plantaarifleksio- ja inversioliikettä palpaation aikana. Tällä tavoin voit tuntea jänteen jännittymisen otteesi alla. Jatka jänteen tunnustelemista mahdollisimman pitkälle sen lähtö- ja kiinnityskohtia kohti.

Huomioi, että alueella on jalkaterään kulkevia herkkiä verisuonia ja hermorakenteita, joten ole varovainen palpointia suorittaessasi. Muista, että palpaatiotaito vaatii aikaa ja toistoja kehittyäkseen, joten ole kärsivällinen ja huolellinen harjoitellessasi.