Pään, kaulan ja niskan alueen lihaksia

Johdanto

Tässä osiossa käsitellään pään, kaulan ja niskan alueen lihaksia. Osion alkupuolella tarkastellaan pään lihaksia, jotka jaetaan karkeasti puremalihaksiin ja miimisiin lihaksiin. Puremalihakset ovat keskeisiä leukanivelen toiminnalle, kun taas miimiset lihakset ovat olennaisia kasvojen ilmeiden muodostamisessa. Molemmat lihasryhmät käsitellään yksityiskohtaisesti omissa luvuissaan, jotta saadaan kattava kuva pään alueen lihaksistosta.

Osion loppupuolella siirrytään kaulan ja niskan alueen lihaksiin. Näillä lihaksilla on tärkeä rooli pään ja kaularangan liikkeiden mahdollistamisessa sekä asennon hallinnassa. Osa alueen lihaksista on jo käsitelty aiemmissa osioissa, joissa tarkasteltiin selän lihaksia.

Pään lihakset: puremalihakset

Puremalihakset muodostavat merkittävän pään alueen luurankolihasryhmän. Tähän lihasryhmään kuuluvat:

Lihasten toiminta ja sijainti

Puremalihakset sijaitsevat molemmilla puolilla leukaniveltä (articulatio temporomandibularis) ja vaikuttavat ensisijaisesti sen liikkeisiin.

Pinnallisiin lihaksiin kuuluvat ohimolihas ja ulompi puremalihas. Ohimolihas sijaitsee ohimon alueella, ja ulompi puremalihas alaleukaluun takaosassa. Syvemmällä sijaitsevat siipilihakset täydentävät näiden lihasten toimintaa: sisempi siipilihas sijaitsee alaleukaluun sisäpuolella, kun taas ulompi siipilihas sijaitsee leukanivelen etupuolella poskikaaren alueella.

Puremalihakset ovat olennaisia tehokkaan purentaliikkeen aikaansaamisessa. Näiden lihasten toimintaa tukevat myös tietyt kaulan lihakset ja jotkin ilmelihakset, jotka osallistuvat alaleuan liikkeisiin ja ruuan pureskelun hienosäätöön.

Pään lihakset: ilmelihakset (tulossa vuoden 2025 aikana)

Ilmelihakset eli miimiset lihakset muodostavat monimuotoisen lihasryhmän, näiden lihasten koko ja muoto voivat vaihdella huomattavasti yksilöiden välillä. Ilmelihakset liikuttavat kasvojen pehmytkudoksia, kuten ihoa ja peitinkalvoja, ja mahdollistavat ilmeiden muodostamisen. Ilmeet ovat olennainen osa tunteiden ilmaisua ja sanatonta viestintää. Kaikki ilmelihakset käsitellään kattavasti yhteisessä luvussa, jossa tarkastellaan muun muassa seuraavia lihaksia:

epicranius, m. buccinator, m. orbicularis oris, m. zygomaticus sekä muita ilmelihaksia.

Pään lihaksiin liittyvät peitinkalvorakenteet
Pään alueen lihaksilla on tiivis yhteys useisiin tärkeisiin sidekudosrakenteisiin. Puremalihaksiin liittyy kaksi merkittävää peitinkalvoa: ohimokalvo (fascia temporalis) ja ulomman puremalihaksen peitinkalvo (fascia masseterica). Ohimokalvo peittää ohimon aluetta ja ulottuu ohimoviivasta (linea temporalis superior) poskikaareen. Ulomman puremalihaksen peitinkalvo kiinnittyy poskikaareen ja jatkuu alaspäin liittyen kaulan ja alaleukaluun peitinkalvoihin. Se yhdistyy takaosastaan korvasylkirauhasen peitinkalvoon (fascia parotidea).

Pään alueella sijaitsee myös laaja pääkamaran kalvojänne (galea aponeurotica eli aponeurosis epicranialis), joka yhdistää takaraivolihaksen ja otsalihaksen päälaen alueella. Tämä kalvorakenne on tärkeä pään alueen lihasten toiminnallisessa kokonaisuudessa.

Kaulan alueen lihaksia

Kaulan alueen lihakset ovat monimuotoisia ja toimivat useissa tehtävissä, kuten kaularangan ja pään liikkeiden sekä asennon hallinnassa. Kaulan alueella on toista kymmentä parillista lihasta, joilla jokaisella on oma roolinsa. Näihin lihaksiin kuuluvat:

Lihasten toiminta, sijainti ja peitinkalvorakenteet

Kaulan lihakset jakautuvat useisiin kerroksiin, jotka sijaitsevat eri syvyyksissä kaulan alueella. Pinnallisiin lihaksiin kuuluvat päänkiertäjälihas ja kaulan iholihas, jotka ovat helposti havaittavissa kaulan etu- ja ulkosivulla. Kieliluulihakset ja kylkiluunkannattajalihakset sijaitsevat osittain pinnallisina, pääosin ne ovat kuitenkin helposti tunnusteltavissa. Syvemmällä sijaitsevat esimerkiksi prevertebraalilihakset, jotka ovat kiinni kaularangan etupuolella.

Kaulan lihakset osallistuvat moniin toimintoihin. Ne mahdollistavat muun muassa kaularangan koukistuksen, kiertymisen ja sivutaivutuksen. Kieliluulihakset, jotka tukevat ja liikuttavat kieliluuta, ovat tärkeitä muun muassa nielemisessä ja äänen tuottamisessa.

Niskan alueen lihaksia

Niskan alueen lihakset toimivat yhdessä kaulan lihaksiston kanssa pään ja kaularangan liikkeissä sekä asennon hallinnassa. Näihin lihaksiin kuuluvat:

Ohjaslihakset kuuluvat niin sanottuun selän välikerroksen lihaksiin. Ne osallistuvat ensisijaisesti kaularangan ja pään ojennukseen sekä kiertoliikkeisiin. Pään ohjaslihas vaikuttaa erityisesti pään liikkeisiin, kun taas kaulan ohjaslihas suoraan kaularankaan. Suboccipitaalilihakset sijaitsevat yläniskan alueen syväkerroksessa. Näillä lihaksilla on tärkeä rooli pään ja yläniskan tarkkojen liikkeiden sekä asennon säätelyssä.

Näiden lisäksi niskan alueella sijaitsee muitakin lihaksia: trapezius, levator scapulae, semispinalis cervicis ja capitis, multifidus sekä spinalis cervicis. Näitä lihaksia käsitellään yksityiskohtaisemmin selän lihaksia, selän syvälihaksia ja erector spinae -lihaksia koskevissa luvuissa.

Kaularangan alueeseen liittyviä sidekudosrakenteita

Kaulan peitinkalvo (fascia cervicalis) ympäröi kaulan ja niskan alueen lihaksia ja jakautuu kolmeen kerrokseen. Pinnallinen lehti (lamina superficialis) peittää kaulan pinnalliset lihakset ja yhdistyy kaulan alueen muihin rakenteisiin, kuten leuan ja rintakehän yläosan kudoksiin. Keskilehti (lamina praetrachealis) ympäröi syvempiä kaulan rakenteita, kuten kilpirauhasta, henkitorvea ja ruokatorvea, sekä niiden toimintaan liittyviä lihaksia. Syvä lehti (lamina praevertebralis) sijaitsee kaularangan syvien lihasten ympärillä, tarjoten näille lihaksille suojaa ja kiinnitysalustan. Nämä kolme kerrosta erottavat kaulan lihakset ja muut anatomiset rakenteet toisistaan, samalla tarjoten niille tukea ja toimien kudosten yhdistävänä rakenteena.

Niskan alueella niskaside (ligamentum nuchae) on keskeinen sidekudosrakenne. Se erottaa kaulan oikean ja vasemman puolen lihaskerrokset ja toimii kiinnityspisteenä useille niskan ja selän lihaksille, kuten trapeziukselle ja spleniuslihaksille. Niskaside yhdistää kaularangan nikamat toisiinsa, tukee kaularangan asentoa ja mahdollistaa pään ja kaulan vakaan liikkeen.

Lihaksiin liittyviä ongelmia

Kaulan, niskan ja pään alueen lihasten toimintahäiriöt voivat aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten päänsärkyä, kipua kasvojen ja pään alueella, huimausta, niskakipua ja yläraajojen puutumista. Näillä toimintahäiriöillä voi olla yhteys kaularangan, pään ja leukanivelen virheasentoihin tai toimintahäiriöihin, jotka voivat ylläpitää tai pahentaa oireita.

Lihasongelmien taustalla on usein arkisia kuormitustekijöitä, kuten huono ergonomia nukkuessa, pitkään jatkuva kännykän käyttö pää kumarassa tai toimistotyölle tyypillinen asento, jossa pää on jatkuvasti eteen työntyneenä tai käännettynä esimerkiksi kahden näytön välillä. Jatkuva krooninen kuormitus voi johtaa lihasten jännitystiloihin, heikkouteen ja proprioseptiikan heikentymiseen.

Hoidon tavoitteena ei ole vain lievittää oireita, vaan myös tunnistaa ja korjata niiden juurisyyt. Tämä sisältää usein ergonomisten tekijöiden parantamisen, yksilöllisten liike- ja asento-ohjeiden antamisen sekä terapeuttisten harjoitteiden avulla lihastasapainon ja toiminnallisen hallinnan tukemisen.

Alueen anatomia ja varottavat rakenteet

Alueen anatomisten rakenteiden tuntemus tukee manuaaliterapeuttien ja fysioterapeuttien kykyä ymmärtää ja hoitaa kaulan, niskan ja pään alueen ongelmia. Useat asiakkaat hakeutuvat hoitoon juuri kaulan, niskan ja pään alueen kipujen ja ongelmien vuoksi. Vaikka kaikkien lihasten, kuten ilme- tai kieliluulihasten, yksityiskohtainen opettelu ei ole välttämätöntä, olisi hyvä muodostaa vähintään yleiskäsitys niiden sijainnista ja suhteista toisiinsa. Kaulan, kasvojen ja kallonpohjan alueen lihasten ja rakenteiden palpointi tulisi suorittaa vain kouluttajan ohjauksessa. Näillä alueilla sijaitsee lukuisia herkkiä ja varottavia rakenteita, kuten henkitorvi, merkittäviä verisuonia ja hermoja sekä imusolmukkeita, jotka vaativat erityistä huomiota ja varovaisuutta aluetta käsiteltäessä.